Tällä kertaa vastaan haasteeseen vähän eri tavalla. Yhden tai kahden kirjan sijaan otan nimittäin tarkastelun kohteeksi kotimaisen kirjallisuuden, jota ainakin minä itse tunnun aliarvostavan kovasti.
Kovin tiiviisti en ole suomalaisen kirjallisuuden hyvinvointia seurannut, mutta tällä hetkellä se näyttää elävän omaa kulta-aikaansa. Kotimaisia kirjoja hehkutetaan ulkomailla asti, ja Suomessakin ne nousevat myyntilistojen kärkeen. Silti minä mahdollisuuksien mukaan kierrän ne kaukaa.
Kokonaan ei kotimaisuus ole sentään saanut minua käännytettya pois kirjamarkkinoiltaan. Monet lastenkirjat ovat mielestäni ihania, esimerkkinä Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli -sarja, joka sisältää valloittavia kertomuksia kahdesta tytöstä ja heidän pikkiriikkisistä vieraistaan. Aikuisille tarkoitetuista teoksista en kuitenkaan ole etsinnöistä huolimatta onnistunut löytämään suosikkiani.
Ehkä syy on siinä, että alkuperältään vieraskieliset kirjat eivät tunnu niin arkipäiväisiltä ja tylsän tutuilta tapahtuessaan mitä todennäköisimmin vieraassa ympäristössä ja ehkä vieraassa kulttuurissakin. Toista se on lukea naapurin Pertin toilailuista, joihin törmää muutenkin päivittäin astuessaan ulos ovesta. Näin kärjistettynä.
Tai ehkä olen vain törmännyt vääriin kirjoihin. Olen lukenut muun muassa Tuija Lehtisen vanhemmille suunnattua tuotantoa, sekä Leena Landerin Tummien perhosten kodin, mutta mikään niistä ei saanut minua vakuutettua. Juha Itkosen Anna minun rakastaa enemmän vaikutti lupaavalta, mutta jostain syystä sekin jäi kesken.
Kaikesta huolimatta uskon vakaasti, että suomalaiset kirjailijat ovat vähintään yhtä lahjakkaita kuin kollegansa muualla maailmassa. Siksi olen päättänyt kumota omat epäluuloni kotimaista kirjallisuutta kohtaan, ja te saatte auttaa siinä :). Kertokaa siis minulle, mikä on teidän suomalainen lempikirjanne?
Ehdottomasti Helena Wariksen Pohjankontu -trilogia, josta on ilmestynyt kaksi kirjaa (Uniin piirretty polku ja Sudenlapset). Älyttömän kauniita kirjoja molemmat! Kannattaa käydä tutustumassa, http://pohjankontu.com/
VastaaPoistaKiitos paljon, pistän vinkin korvan taakse! :-)
VastaaPoistaEeva Kilpi ja Rauha S. Virtanen ovat ainakin suosikkejani. Viime aikoina olen lukenut muun muassa Anna-Leena Härkösen kirjoja. Ja mitäs muuta... Kyl niitä hyviä kotimaisia on aika paljon :)
VastaaPoistaKiitos vinkeistä! :)
VastaaPoistaOnhan noita vaikka vaikka mitä.
VastaaPoistaMikähän viime aikoina luetuista tulisi mieleen?
Heli Laaksosen Sekaherelmäpuu on pakinakokoelma (tai oikeastaan kolumnei), mutta aiheutti naurunpyrskähdyksiä.
Pirjo Rissasen Kevätniemi on itseasiassa kolme lyhyehköä romaania samoissa kansissa. Sen sain jossain joulupaketissa ja jäi hyllyyn. Perusasetelma ei ole poikkeuksellinen, mutta muutamiin henkilöihin kiintyi kovin, ne tulivat mieleen vielä paljon myöhemminkin. Kirjailija siis onnistui jossain.
Mikko Rimmisen Pussikaljaromaani yllätti iloisesti. Pitääkin kirjoittaa siitä pieni postaus, kunhan saan loppuun.
Näistä teidän suosittelemistanne kirjoista/kirjailijoista minulle olivat ennestään nimeltä tuttuja ainoastaan Anna-Leena Härkönen ja Mikko Rimminen, enkä heidänkään teoksiaan ole lukenut. Paljon on siis jo tullut uusia tuttavuuksia, kiitos kiitos! :-)
VastaaPoista