Nimensä mukaisesti hääyöllä on kirjassa suuri merkitys, muttei mitenkään perinteisessä mielessä. Flissillä on takanaan huono liitto, eikä hän halua siskonsa joutuvan kokemaan samaa. Kun Fliss myöhästyy häiden estämisessä, laittaa hän kaikkensa peliin, jotta Lottien ja tämän miehen hääyöstä tulee kirjaimellisesti kammottava. Näin liitto voi olla vielä mahdollista perua.
Kirjassa on Kinsellan tuotannosta tuttuja teemoja rakkaudesta perhesuhteisiin. Siinä pohditaan, kuinka menneisyydessä tekemämme valinnat vaikuttavat tulevaisuuteemme, ja onko kauan sitten roihunneella tulisella romanssilla mahdollista kehittyä vuosisadan rakkaustarinaksi vai pitäisikö menneiden antaa vain olla. Tarina lähtee tuttuun tapaan liikkeelle englantilaisesta kaupunkimaisemasta, mutta lopulta henkilöt löytävät itsensä kauniilta Kreikan saarelta.
Sain kirjan joululahjaksi, ja se olikin mitä sopivin rentoon lomanviettoon. Juonenkäänteet yllättivät uskomattomuudellaan ja hahmot olivat höttöisiä kuin kuvassa näkyvät vaahtokarkit, mutta myös hyvällä tavalla hupsuja. Varsinkin impulsiivisen Lottien valintoja oli mielenkiintoista seurata, vaikka tarinan lopputuloksen pystyikin arvaamaan aika aikaisessa vaiheessa.
Hääyöaie toi Suomen kylmään joulukuuhun vaaleanpunaisia unelmia ja lämpimän tuulahduksen Kreikan saaristosta. Tarinaa ei kannata ottaa kovin vakavasti, mutta pinnan alta voi löytää myös joitakin tärkeitä ajatuksia. Hieman enemmän olen pohtinut Kinsellan kirjoja täällä.
★★★★
Sophie Kinsella: Hääyöaie (alkup. Wedding Night, 2013)
Suomentanut: Aila Herronen
WSOY, 2014
389s.
Hääyöaie ei ole lempparini Kinsellalta mutta sopi kyllä hyvin leppoisaksi flunssalukemiseksi. :)
VastaaPoistaVoin hyvin kuvitella Kinsellan kepeiden teosten sopivan mainiosti luettavaksi kipeänä ollessa. :) Omalla kohdallani tämä lähentelee kirjailijan parhaimmistoa, vaikka tarina mielestäni hitusen latistuikin loppua kohden.
Poista