Tuoreet kirjaostokset

Näistä alkuvuoden kirjaostoskoonneista on alkanut tulla kuin huomaamatta tapa (aiemmat postaukset täällä ja täällä). Ostelen kirjoja muulloinkin kuin vain vuoden ensimmäisinä kuukausina, mutta suurimääräisimmät ostokseni sijoittuvat näköjään lähes poikkeuksetta alkuvuoteen (mihin toki vaikuttavat omalta osaltaan kirjakauppojen alennusmyynnit). Tässä ovat teokset, jotka olen tullut ostaneeksi ihan lähiviikkoina:

Akateeminen kirjakauppa:
Donna Tartt: Tikli

Lukiessani teini-ikäisenä Tarttin romaanin Jumalat juhlivat öisin en voinut rehellisesti sanottuna oikein ymmärtää sen saamaa suurta huomiota. Pidin itse kirjaa ajoittain jopa epämiellyttävänä ja pitkäveteisenä. Eräs tuttuni on kuitenkin kehunut Tikliä niin moneen otteeseen, että minun on nyt pakko kokeilla, jos tämä sopisi minulle Tarttin tuotannosta paremmin.

Adlibris:
Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki
Emmi Itäranta: Teemestarin kirja

Hankin Itärannan teokset omakseni uusintalukua varten. Siinä, missä Kudottujen kujien kaupunki ihastutti minua ensimmäisellä lukukerralla hienovaraisella ja samalla koko ajan uhkaavammalla fantasiamaailmalla, Teemestarin kirjan kanssa koin ongelmia lukiessani sitä joitain vuosia sitten kurssitehtävää varten. Myös Teemestarin kirjan idea on kiehtova (tulevaisuuden maailma, jossa vesi on vähissä, ja sen käyttöä valvotaan äärimmäisen tiukasti), joten haluan lukea kirjan uudelleen ja toivottavasti myös pitää siitä tällä kerralla enemmän.

Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia

Romaanissa tuodaan kahden näkökulman kautta esiin mm. se, millaista on asua 1980-90-luvun levottomassa ja sodan kynnyksellä olevassa Kosovossa, muuttaa Suomeen ja yrittää sopeutua ja luoda oma elämä tänne, vieraaseen maahan. Luin tämän heti kirjapaketin saavuttua luokseni ja voin jo tässä vaiheessa sanoa, että tämä romaani tulee olemaan vuoden parhaimpien lukemieni kirjojen joukossa.

Bea Uusma: Naparetki: Minun rakkaustarinani

Tämänkin kehutun tietokirjan olen ehtinyt jo lukemaan. Uusma on teoksessaan 1800-luvun lopulla kadonneiden ja vasta 30 vuotta myöhemmin kuolleina löydettyjen naparetkeilijöiden jäljillä. Minun pokkariversiostani puuttuvat kuitenkin hyvin ikävästi kovakantisen painoksen kauniit ja tunnelmalliset kuvat, joita muut bloggaajat ovat kiitelleet (okei, muutama karttapiirros ja yksittäinen lehtileike sentään löytyvät). Muutenkaan pokkariversion ajoin epäselvä taitto ja useat kirjoitusvirheet eivät hirveästi lämmittäneet mieltä. Tarinassa ei kuitenkaan ollut mitään vikaa, ja luulenkin, että yritän lukea tämän vielä uudelleen kovakantisena versiona ennen kirja-arvostelun tekemistä. (Kaiken huipuksi unohdin ottaa kirjan mukaan tämän postauksen kuvaan...)

Sarah Winman: Tin Man

Winmanin uusimman teoksen tilasin hieman sokkona, sillä sen sisältö on minulle edelleen täysi mysteeri. Luotan kuitenkin siihen, että kaksi oikein mainiota romaania kirjoittanut kirjailija ei petä minua tälläkään kertaa (tutustukaa ihmeessä ainakin esikoisteokseen Kani nimeltä jumala).

Oletteko te tehneet uusia kirjahankintoja lähiaikoina? :)

Alkuvuoden kirjahankinnat

Aloitettuani kirjabloggaamisen minulla on ollut jo useamman kerran tapana villiintyä ostamaan kirjoja kasakaupalla aina alkuvuodesta. Esimerkiksi täältä löytyy yksi tällainen tapaus, jolloin ostin vuoden ensimmäisten kuukausien aikana yhteensä kahdeksan kirjaa.

Tämäkään vuosi ei ole ollut mikään poikkeus. Olen ehtinyt pelkästään tammi- ja helmikuun aikana haalia itselleni jälleen kahdeksan teosta. Määrä tuntuu itselleni varsin korkealta, etenkin kun mielessä ovat vielä ne ajat, jolloin kului vuosia ilman, että ostin ainuttakaan kirjaa omaksi. 

En tiedä, miksi ostobuumini sijoittuu aina alkuvuoteen. Kyse kun ei ole varsinaisesti siitäkään, että silloin ilmestyisi paljon hyviä uusia teoksia, sillä useimmat ostamani kirjat ovat jo useita vuosia vanhoja. Etenkin tänä vuonna ostoinnostus ihmetyttää itseäni, sillä olen käyttänyt myös kirjastoa hyvin ahkeraan viime aikoina. Tälläkin hetkellä lainassa on 12 teosta, jotka nyt sitten uhkaavat jäädä näiden uusien löydösten jalkoihin.

Tässä kaikki nämä uudet hankinnat:

Anu Kaaja: Muodonmuuttoilmoitus

Tämän novellikokoelman löysin tammikuussa Akateemisesta Kirjakaupasta alennettuun hintaan. Olimme käyneet osan teoksen novelleista läpi proosan analyysikurssilla viime syksynä, ja ihastuin silloin Kaajan tarinoihin.

Raymond Chandler: Tappaja sateessa

Siri Hustvedt: Kaikki mitä rakastin

Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina

Sarah Waters: Yövartio

Nämä neljä teosta ostin kirpputorilta seitsemällä eurolla. Kirpputoreilta tekee muuten joka kerta hyviä kirjalöytöjä. Harvoin löydän juuri niitä tiettyjä teoksia, joita olen etsimässä, mutta muita loistavia kyllä. Nytkin jouduin hieman kamppailemaan itseni kanssa, sillä mukaan meinasi lähteä näiden lisäksi pari muutakin, vaikka alkuun vannoin ostavani ainostaan yhden kirjan.

Chandleria, Ishiguroa ja Watersia olen lukenut jo aikaisemmin, ainoastaan Hustvedt on uusi tuttavuus. Näistä odotan kuitenkin eniten Ishiguron teoksen lukemista, vaikka en pitänytkään hänen romaanistaan Pitkän päivän ilta. Ole luonani aina kuulostaa kuitenkin ihan siltä, että se voisi olla minun kirjani (ja nyt kun menin sanomaan näin, niin ei varmasti ole).

Helene Hanff: The Duchess of Bloomsbury Street

Tove Jansson: Kesäkirja

Juhani Aho: Rautatie

Nämä tilasin Adlibriksesta. Helene Hanffin kirjan halusin omakseni siitä syystä, että hänen  teoksensa 84, Charing Cross Road (suomeksi Rakas vanha kirja) on aivan loistava. Olen lukenut sen nyt jo muutamaan kertaan, mutta edelleen amerikkalaisen Hanffin vuosikausia kestävä kirjeenvaihto englantilaisen kirjakaupan henkilökunnan kanssa jaksaa ilahduttaa. Tämä ns. jatko-osa ei kuitenkaan harmikseni vienyt ihan samalla lailla mukanaan. Ei kirja ollut lainkaan huono, eikä varsinaisesti tylsäkään, vaikka sellaisia arvosteluja olen lukenut, mutta jotenkin lukeminen vain takkusi. Sain teoksen loppuun viime yönä, ja oikeastaan vasta viimeisten kymmenien sivujen aikana aloin tavoittamaan sitä samaa tunnelmaa, kuin Hanffin edellisessä teoksessa oli.

Tove Janssonin Kesäkirja ja Juhani Ahon Rautatie kuuluvat WSOY:n kampanjaan, jossa julkaistaan 12 kotimaista klassikkoa juhlapainoksina 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Myönnän, että omaan ostopäätökseeni vaikuttivat suuresti teosten uudet, kuvassakin näkyvät kauniit kannet. Tein kuitenkin näitä ostaessani samalla itselleni lupauksen loppuvuodeksi: en osta tänä vuonna enää muita kirjoja, kuin nämä kampanjan teokset. Osan niistä olen toki lukenut jo, kuten juuri Kesäkirjan, Janssonin Muumipapan ja meren, sekä Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan. Valtaosa listalta on kuitenkin vielä lukematta, eli siinä samalla, kun hankin hyllyyni silmiä hivelevän kirjakokoelman, voin myös sivistää itseäni.

Minkälaisia kirjaostoksia te olette tehneet näin alkuvuodesta? Entä aiotteko minun laillani kerätä kokoon tuon WSOY:n kokoelman?

Tammi- ja helmikuun kirjaostokset

Varsinaisia kuukausipostauksia en ole pitkiin aikoihin kirjoitellut, mutta näin maaliskuun alussa on ihan mielenkiintoista palata alkuvuoden kirjaostoksiin. Minun tulee aika harvoin ostettua kirjoja omaksi, varsinkaan normaalihintaisina, vaan tykkään käyttää enemmän kirjastoa. Ajoittain satun kuitenkin sellaiselle tuulelle, että löydän kaupoista lyhyellä aikavälillä useamman kivan teoksen. Näin kävi myös tammi- ja helmikuussa.

Emma Donoghuen Huone on ollut lukulistallani jo pitkään, mutta en vain ole koskaan saanut aikaiseksi lainata sitä kirjastosta. Tammikuussa löysin sen kuitenkin halpaan hintaan Sokoksen alennusmyynneistä. Samalla kertaa mukaan lähti Robert Galbraithin (eli J.K. Rowlingin) Käen kutsu, joka kiinnostaa lähinnä kirjoittajansa vuoksi, mutta joka toivottavasti tarjoaa myös muuten mukanaan vievän murhamysteerin.

Loput kuvassa näkyvät kirjat ovat Adlibriksestä. Olen pitkään harmitellut kaupoissa kierrellessäni sitä, että englanninkielisten kovakantisten kirjojen tarjonta on niin suppeaa. Vasta vähän aikaa sitten hoksasin tähän ratkaisuksi (kukkaroni harmiksi) nettikirjakaupat. Celeste Ng'n Everything I Never Told You sekä Paula Hawkinsin The Girl on the Train ovat kohtuullisen uusia julkaisuja, jotka tilasin mielenkiintoisten juonikuvioiden takia. Ensimmäisenä mainitun olenkin ehtinyt jo lukea, eikä se onneksi osoittautunut huonoksi valinnaksi.

Maria Semplen Missä olet, Bernadette? on itselleni vanha tuttavuus, sillä luin sen jo viime kesänä. Pidin kuitenkin kovasti kirjan rakenteesta ja sympaattisista hahmoista, enkä voinut vastustaa myöskään karkkiväreillä ilottelevaa kantta. Haruki Murakamin teokset puolestaan kiinnostavat aina, ja The Strange Library kuulosti muutenkin jännittävältä yhdistellessään tekstiä ja kuvia. Kirja on lyhyt ja nopealukuinen, mutta jätti jälkeensä hämmentyneen ja ristiriitaisen olon. Yritän kuitenkin saada jossain vaiheessa aikaiseksi edes jonkinlaisen arvostelun siitä.

Kuvasta puuttuvat lisäksi alkuvuoden viimeisimmät ostokset. Taiye Selasin Ghana Must Go'n tilasin myös Adlibriksestä ja vaikka se on tarkoitettu erästä kurssiani varten, toivon sen miellyttävän minua muutenkin. Lisäksi ostin eilen Suomalaisesta Kirjakaupasta John Williamsin Stonerin, josta on ehditty kohista blogimaailmassakin jo aika lailla.

Mitäs mieltä siellä ollaan kirjaostoksistani? Oletteko lukeneet näistä jotain?

Perjantai ja lauantai Helsingin Kirjamessuilla

Perjantai ja lauantai hujahtivat nopeasti ohi Helsingin Kirjamessuilla samoillessa. Viime postauksessa tein muutamia suunnitelmia sen suhteen, mitä kaikkea haluaisin messuilla kokea ja nähdä. Suunnitelmat eivät tosin menneet ihan... suunnitellusti, kuten sain kokea.

Perjantaina saavuin joidenkin harha-askelten jälkeen Pasilan asemalta Messukeskukseen noin puoli kolmen jälkeen. Tämähän tarkoitti siis heti sitä, että sain pyyhkiä pois ohjelmalistaltani pois jo pari ensimmäistä kohtaa näkemättöminä. Kiertelin tunnin messuväen joukossa näytteilleasettajien osastoja tutkiskellen ja totesin hieman naiivisti, kuinka tunnissa ehtii hyvin kiertää koko alueen läpi (voi kuinka väärässä olinkaan!).

Kello neljäksi olin sopinut kirjabloggaajien päivystysvuoron Boknäsin osastolle ja suuntasinkin paikalle hyvissä ajoin. Minun lisäkseni päivystämässä oli kolme bloggaajaa ja useampi muukin kävi tunnin aikana pyörähtämässä paikalla. Oli virkistävää tavata kasvoja tuttujen ja vähän tuntemattomienkin blogien takana! Tässä vaiheessa oli myös rinnassa keikkuvasta bloggaripassista hyötyä: pystyi vaivihkaa silmäilemään, että minkäs blogin kirjoittajan kanssa tässä nyt ollaan tekemisissä. Päivystys kului nopeasti mukavan sohvan nurkassa, mutta yhtään kirjavinkkiä en harmikseni päässyt antamaan.

Turun säähän verrattuna Helsingin koleus tuntui lähinnä Sipearialta, ja kylmyys ja väsymys (Messuhallin huonosta ilmasta puhumattakaan) pakottivat minut lähtemään heti päivystyksen jälkeen hotellille. Tästä syystä myös päivän loput mielenkiintoiset haastattelut jäivät väliin.

Perjantai ei mennyt ihan putkeen, mutta loistava lauantai kruunasi kyllä kaiken huolimatta siitä, että edelleen painavan väsymyksen johdosta jouduin jättämään aamuksi suunnitellun kirjabloggaajien brunssin väliin. :( Myös lauantaina saavuin Messukeskukseen vasta iltapäivällä, tällä kertaa poikaystävä käsipuolessa. Ensimmäinen tunti meni päättömästi hallia edestakaisin ravatessa ja jouduin myöntämään, että eihän tätä kaikkea ehdi nähdä edes muutamassa kokonaisessa päivässä!

Kolmeksi suuntasin kohti Elisa Kirjan osastoa, jonne oli kokoontunut muitakin kirjabloggaajia yhteiseen tilaisuuteen. Elisa Kirjan Essin johdolla saimme tietää palvelun käytöstä sekä e- ja äänikirjoista yleisesti. Itsekin olin nimittäin aiemmin pohtinut mielessäni, voivatko e-kirjat loppua kaupoista, mutta vastaus tähän on, että periaatteessa eivät. Kirjastoissa tosin on vain tietty määrä e-kirjoja lainattavissa.

Keskustelimme myös omista kokemuksistamme sähköisten kirjojen parissa. Itse olen käyttänyt Elisa Kirjaa aikaisemmin muutaman kerran, lähinnä opintoihin vaadittavia ilmaisia klassikkokirjoja lataillen. En ole ennen juuri innostunut e-kirjoista, mutta syynä saattaa olla se, etten oikein pidä niiden lukemisesta tabletilta. Viikko sitten innostuin kuitenkin lainaamaan kirjastosta muutaman e-kirjan kännykälleni kokeilumielessä, sillä tämäkään ei tabletillani jostain syystä ole onnistunut. Eikä kännykän näytöltä lukeminen ole ollenkaan niin hirvittävää kuin olin etukäteen pelännyt, vaan oikeastaan todella mukavaa! Elisa Kirjan tilaisuus innosti minua e-kirjojen pariin entistä enemmän, ja tällä hetkellä minulla onkin jopa kolme sähköistä kirjaa kesken.

Elisa Kirjan tilaisuuden jälkeen meillä oli hetki aikaa tehdä kirjaostoksia ennen ohjelman jatkumista, mutta harmikseni en löytänyt mitään. Viiden aikoihin istahdimme penkeille Kirjakahvilan eteen ja kuuntelimme islantilaisen Hugleikur Dagssonin haastattelua. Mies tuli puhumaan uudesta kirjastaan Kuvitetut klassikot: Maailmankirjallisuuden helmiä Hugleikurin tapaan (Atena), jossa on piirroksia klassikkokirjojen nimiin liittyen. Hauska mies vakuutti esiintymisellään niin, että kirjan (ja signeerauksen) hankinta oli aivan pakollista.

 

Vähän muuten hävettää, että ainoaksi kirjahankinnaksi messuilta jäikin juuri tuo Hugleikurin teos. Millaiseksi kirjabloggaajaksi sitä voi itseään tämän jälkeen oikein kutsua?! Kuvitetut klassikot luettiin nopeasti ratikkamatkalla keskustaan, ja omaksi suosikkikuvakseni nousi ehdottomasti Vihan hedelmät. Muuten kirjan taso oli vähän vaihtelevaa, oli loistavia kuvia, mutta myös selkeästi huonoja, ja joitain ei vain ymmärtänyt. En kokenut myöskään suomennoksen olleen täysin onnistunut kaikissa kohdissa.

Kuvitettujen klassikkojen lisäksi heräteostokseksi Inton osastolta tarttui mukaan Pekka Vuoren taiteilema hauska kortti Tove Janssonista. Tämän ajattelin pitää itselläni vaikka kivana kirjanmerkkinä. Lisää muumiaiheisia ostoksia löytyi puolestaan messujen jälkeen Forumin Moomin Shopista, kun en millään voinut vastustaa näitä värikkäitä lasinalusia.

Messut olivat siis loppujen lopuksi oikein onnistuneet, kiitos siitä järjestäjille! Ensi vuonna varmasti uudestaan, silloin vain paljon enemmän aikavaraa mukana.

Lomalla ovat olleet niin mieli, lukutahti kuin blogikin

Ensimmäistä kertaa vuosiin minulla on ollut koko kesän kattava loma, ellei muutamia tulossa olevia kesätenttejä oteta lukuun. Ajattelinkin vielä kesäkuun alussa, että tulevana kesänä ehdin lukea vaikka millä mitalla ja pitää bloginikin suhteellisen aktiivisena. Toisin taisi kuitenkin käydä, sillä blogini on päivittynyt viimeksi lähes kaksi viikkoa sitten.

Olen minä sentään lukenut, en vain sillä tahdilla mitä yleensä. Yhteen kirjaan on saattanut kulua viikko tai ylikin, kun on ollut paljon muuta tekemistä. Olen viettänyt aikaa ystävien ja perheen kanssa, matkustellut jonkin verran ja nauttinut lämpimästä säästä. Lukeminen on jäänyt aina taka-alalle, mutta ehkä sen voi antaa anteeksi. Syksyn tullessa kun pääsen varmasti jälleen samaan rytmiin, niin kirjojen kuin blogin kanssa.

Oman vaikeutensa blogin päivittämiseen on tuonut se, että oma tietokoneeni hajosi toukokuun loppupuolella. Kotona ollessa olen voinut käyttää poikaystävän konetta, mutta matkustellessa paikkakunnalta toiselle on täytynyt aina miettiä, mistä pystyn päivittämään seuraavan postauksen. Siksi minulla onkin nyt jonossa muutama kirja-arvostelu, jotka voin julkaista vasta vähän myöhemmin. Kännykkä soveltuu kohtuullisesti kommenttien kirjoittamiseen, mutta kokonaista postausta en ole uskaltanut lähteä sillä kirjoittamaan. Onneksi uusi tietokoneeni saapuu pian, ja ongelman pitäisi korjaantua.

Kirjoja olen kuitenkin hankkinut jonkin verran, vaikka lukeminen ja kirjoittaminen ovat jääneet vähälle. En ostele enää nykyisin kirjoja hirveästi omaksi, vaan turvaudun mieluummin kirjastojen tarjontaan. Alkuviikosta kävin kuitenkin pyörähtämässä Suomalaisessa kirjakaupassa sekä kirpputorilla ja kummastakin nappasin mukaani monia lukulistallani olevia teoksia. Koen saaneeni aikamoisen saaliin, sillä kuvassa näkyvien teosten keskihinta oli alennusten jälkeen vain 2,60 euroa! Varsinkin Kani nimeltä Jumala -, Life After Life- ja Pitkän päivän ilta -teosten lukemista odotan innolla.

Ukkos- ja sadekuurot näyttäisivät tauonneen, joten minä taidan jatkaa sunnuntaitani pihalla lukien. Vielä en kuitenkaan pääse ostosteni kimppuun, vaan joudun tarttumaan tenttikirjoihin. Ihanaa loppusunnuntaita kaikille!

Hullujen Päivien löydöt

Minulle ei oikeastaan aluksi tullut edes mieleen, että haluaisin jostain syystä mennä Hulluille Päiville. Vanhassa kotikaupungissani sellaisia ei järjestetty, mutta mitä olen Turussa asuessani ehtinyt nähdä, niin nehän ovat aivan... No, hulluja.

Sitten kävi kuitenkin niin, että Ajatuksia kirjamaasta -blogin Anni vinkkasi postauksessaan, että Akateemisesta löytyy Murakamin Kafka rannalla kovakantisena 15 euroa. Ei siinä auttanut muu kuin porhaltaa päätä pahkaa kaupunkiin ja Akateemiseen. Minusta on kovaa vauhtia kehkeytymässä kunnon Murakami-fani, enkä voinut ummistaa silmiäni tällaiselta tarjoukselta. Varsinkaan kun en mieheltä aiemmin muita kirjoja omistanut kuin 1Q84:n.

Murakamin lisäksi bongasin pokkaripöydästä Paul Austerin Sattumuksia Brooklynissä hintaan 3,90. En välitä pokkareista aivan hirveästi, mutta koska hinta ei ollut älyttömän korkea, ajattelin viimein kokeilla Austeria. Olen kirjoitellut täällä jo aikaisemmin, kuinka minun on pitänyt ikuisuus tutustua kunnolla miehen tuotantoon, mutta en vain ole saanut aikaiseksi. Nyt on vähemmän tekosyitä olla lukematta, kun hyllystä löytyy yksi hänen teoksensa omana.

Eilisen käynnin Hulluilla Päivillä piti olla poikkeus. Mutta sitten minua alkoi harmittaa, etten ollut löytänyt Austerin New York -trilogiaa, sillä sen haluaisin eniten häneltä lukea. Kävinpä siis jälleen tänään koulun jälkeen kaupungissa, mutta harmikseni New York -trilogia oli myyty loppuun. Ei kuitenkaan hätää, sillä toivoton kirjallisuustieteilijä ja kirjojen hamstraaja sisälläni löysi kyllä äkkiä kaksi muuta kirjaa loppuunmyytyä paikkaamaan. Ostin Emily Brontën Wuthering Heightsin sekä Jane Austenin Northanger Abbeyn. Nämä on pitänyt lukea jo kauan sitten, ja lisäksi niissä oli erittäin kivat kannet...

Sellaisia löytöjä minä tein. Entäs te? Mitä olette löytäneet Hulluilta Päiviltä? Minä päätin kyllä tämänpäiväisen jälkeen, että sai olla viimeinen kerta hetkeen, kun noille halvoille päiville astelen, ovat nimittäin niiiiin petolliset.

Hyvää loppuviikkoa kaikille! :-) Vielä en itse pysty löydöksiini syventymään, sillä ensi viikolla odottaa jälleen ihana historian tentti, johon pitäisi viikonloppuna lukea... Katsotaan, josko pystyisin kuitenkin sunnuntaina palaamaan jälleen uuden listauksen kera!

Kirpputorihankintoja

Saatoin ehkä vielä viime keväänä karsastaa kirpputoreja täällä, vaikka olin tehnyt jo muutamia hyväksi toteamiani hankintoja niistä. Nyt olen kuitenkin päässyt yli osasta kirppiksiin liittyvistä epäilyksistäni, sillä niistähän löytää joka kerta valtavasti hyviä kirjoja. Katsokaa vaikka!

Meidän piti oikeastaan mennä vain katselemaan tarjontaa, sillä minulla olisi tarpeeksi luettavaa omassakin hyllyssäni, pääsykokeista puhumattakaan. Niin siinä sitten kuitenkin jälleen kävi, että poistuin kirpputorilta sylissäni kuusi kirjaa. Nehän olivat niin halpojakin! Pokkari kustansi 50 senttiä, kovakantiset Kesäviiniä (3e) lukuun ottamatta jokainen yhden euron.

Kuten kuvasta saattaa näkyä, olen täysin hurahtanut Joanne Harrisiin Appelsiinin tuoksun luettuani. Mukaan lähtivät niin kirjailijan Kesäviiniä, Sarkaa ja samettia, kuin Suolaista hiekkaakin. Minusta Harrisin teosten kansikuvat ovat osa niiden taianomaisuutta, niissä on aina kauniita asetelmia, jotka vihjaavat kirjan sisällöstä.

Nick Hornbylta olen aiemmin lukenut kaksi teosta, Pojan sekä Uskollisen äänentoiston, ja pitänyt kovasti kummastakin. Hornbyn kirjoitustyyli viehättää minua ja siksi päädyinkin valitsemaan mukaani teoksen Alas on pitkä matka.

Koen jollain tavalla jääneeni pimentoon, kun en ole lukenut Anna-Leena Härkösen Häräntappoasetta. Minulla ei sinänsä ole odotuksia kirjaa kohtaan, mutta olen lukenut pätkiä muista Härkösen kirjoituksista, ja myös hänen kirjoitustyylinsä vaikuttaa tutustumisen arvoiselta. Puhumattakaan siitä, että haluan korjata tämän aukon sivistyksessäni pikimmiten.

Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe -kirjoihin olen halunnut tutustua jo pitkän aikaa ja sarjan ensimmäinen osa, Naisten etsivätoimisto nro 1, onkin paras vaihtoehto aloittaa. En ole aivan tarkasti perillä sarjan sisällöstä, mutta ilmeisesti odotettavissa on huumoria ja leppoisia hetkiä sympaattisen etsivän seurassa.

Syntymäpäivälahja

Minulla oli tuossa taannoin syntymäpäivä (22v!), ja tilasin itselleni lahjaksi tämmöisen opuksen. Elokuvien ja näyttelijöiden saralta omistankin jo samantapaiset teokset, mutta pitihän sitä lukutoukan saada myös kirjoihin liittyvä osa.

Ainakin ensimmäisten selailujen perusteella Peter Boxallin kokoama 1001 books you must read before you die vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta ja kattavalta teokselta. Hieman tosin ihmettelin sitä, kuinka muutamilta tietyiltä kirjailijoilta (mm. Jane Austen) on valittu monta teosta mukaan, mutta jotkut merkittäväksi kokemani kirjailijat kirjoineen on jätetty kokonaan pois.

Lukemista ainakin riittää tulevaisuudessa, laskin että olen kolunnut läpi ainoastaan 6 opuksen kirjoista. Jäljelle jääkin vain vaivaiset 995 kirjaa...

Toivoton tapaus: Eli kirjastohiiren epäonnistunut yritys olla lainaamatta lisää kirjoja

Minä rakastan kirjastoja, niiden viisautta ja rauhaa henkivää tunnelmaa. Itse kirjoja tietenkään unohtamatta. Jos vain olisi mahdollista, luultavasti muuttaisin jopa asumaan kirjastoon. On outoa, miten niin elottomien asioiden keskellä tuntee olevansa niin elossa.

Ollessani pieni ei mennyt kuukauttakaan, jolloin en olisi raahannut kotiin valtavaa pinoa kirjoja. Kaikki ne myös yleensä luettiin kannesta kanteen. Nykyään onkin ikävää, kuinka vapaa-ajan vähyyden vuoksi yhä harvemmin tulee luettua lainaamansa kirjat ajoissa loppuun.

Tänään oli jälleen vuorossa yksi kirjastokäynti. Minun ei oikeastaan pitänyt lainata mitään, mutta kuten tavallista, en päässyt kotiin tyhjin käsin. Siinä onkin kai osa kirjastojen taianomaisuutta.

Mukaan lähtivät pitkään lukulistalla ollut Audrey Niffeneggerin Her Fearful Symmetry, sekä hetken päähänpistosta Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaani (!! yritän selvästi kunnostautua klassikkojen suhteen).

Mielipiteitä lainaamistani kirjoista? :)

Viimeisin kirjahankintani

Bongasin sattumalta Citymarketista ruuanhakureissulla Lauren Weisbergerin uusimman teoksen Viime yönä Chateau Marmontissa, joka alle seitsemän euron hinnalla oli pakko napata mukaan.

Minulla on hieman ristiriitaisia tunteita Lauren Weisbergerin kertojanlahjojen suhteen. Olen aiemmin lukenut häneltä ainoastaan teoksen Chasing Harry Winston, joka rehellisesti sanottuna oli yksi huonoimpia ikinä lukeamiani kirjoja. Toisaalta taas en haluaisi tuomita kirjailijaa yhden teoksen perusteella. Ehkä Viime yönä Chateau Marmontissa osoittautuu edeltäjäänsä paremmaksi, takakansiteksti ainakin vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Onko kukaan teistä lukenut Viime yönä Chateau Marmontissa? Tai muita Weisbergerin kirjoja? Mitä mieltä olette olleet niistä?

Antikirppistelijän kirpparilöytöjä

Se oli se eräs pahuksen vapaapäivä, joka sai minut lankeamaan. Rehellisesti sanottuna minä en hirveästi pidä kirpputoreista, vaan lähinnä kyynisesti ajattelen, ettei sieltä kuitenkaan mitään käyttökelpoista löydy. Ainoa poikkeus on meidän olohuoneemme pieni ja sympaattisen ruttuinen nahkasohva, jota rakastan täydellä sydämellä, mutta jonka ostamiseen vaadittiin aika paljon painostusta äitini ja poikaystäväni suunnalta.

Kuitenkin tuona tiettynä päivänä ystäväni sai minut houkuteltua mukaansa kirpputorikierrokselle. Ensimmäiseltä kirppikseltä en -yllätys, yllätys- löytänyt mitään, mutta toisessa tärppäsi. "5 pokkaria 3 euroa". Ja niin minä, ainainen antikirppistelijä, olin mennyttä naista. Ainakin tällä kertaa, jatkosta en vielä lupaa mitään.

Tässä esittely löydöistäni:

Joanne Harris: Pieni suklaapuoti. Tämä oli ensimmäinen ja hyvin välttämätön valinta. Elokuva on yksi suosikeistani ja siksi odotan malttamattomana myös kirjan lukemista. Joanne Harrisilta en ole aikaisemmin lukenut yhtään teosta, mutta odotan yllättyväni iloisesti, sillä Harrisin tapa kirjoittaa ja kuvailla kuulostaa juuri sellaiselta, mistä pidän.

Roald Dahl: Rakkaani, kyyhkyläiseni. Pakko-ostos myös! Dahl on ehdoton lempikirjailijani lastenkirjojen saralla, joten on mielenkiintoista päästä tutustumaan myös hänen aikuisille tarkoitettuun tuotantoonsa.

Joanne Harris: Gentlemän och spelare. Jo toinen Harrisin kirja. Tästä teoksesta olen kuullut niin paljon kehuja, etten millään voinut jättää sitä hyllyyn lojumaan. Teosta ei löytynyt suomenkielisenä, mutta minä lähinnä ilahduin siitä, että saan harjoitettua ruotsinkielentaitoani lisää.

Kajsa Ingemarsson: Keltaisten sitruunoiden ravintola. Tämän kirjan valitsin vain ja ainoastaan houkuttelevan takakansitekstin perusteella. Huumorilla höystettyä kuvausta ravintolamaailmasta, rakkaudesta ja herkullisista ruoka-annoksista ilmeisesti siis luvassa, mmm.

Candace Bushnell: Reittä pitkin. Tämän kirjan kohdalla jouduin miettimään tovin. Mikään siinä ei oikeastaan houkutellut, ei nimi, ei takakansiteksti, eikä liioin kirjailija. Valinnanvaraa ei kuitenkaan hirvesti ollut, joten korvista ulos tunkevien vampyyritarinoiden ja chick-litin väliltä valitsin tämän. Candace Bushnell saa siis vielä tilaisuuden, vaikken hänen Sinkkuelämää -kirjastaan pitänyt alkuunsakaan.