Sivut

lauantai 28. huhtikuuta 2012

Days 02, 03 and 04



Voihan nolous. Ei se itsensä haastaminen kestänyt sitten päivää pidemmälle, mikä on naurettavaa jopa minulta. Viime päivät ovat kuitenkin kuluneet töiden jälkeen ihan mielettömän väsymyksen vallassa, joten ehkä saan tämän anteeksi. (Noin, sainpahan syytettyä jotain muutakin, kuin vain omaa laiskuutta).

Mutta en minä vielä lannistu, vaan tehtävä jatkuu kyllä. Tänään vuorossa ovat päivät 02: A book that you've read more than 3 times, 03: Your favourite series, ja 04: Favourite book of your favourite series. Ajattelin, että on varmasti järkevää koota nämä kolme päivää yhteen, sillä linkittyväthän ne niin tiiviisti toisiinsa minun kohdallani.

Jos joku ei vielä tuosta ylempänä olevasta, varsin hyvänlaatuisesta (...) kuvasta arvannut, lempikirjasarjani on J. K. Rowlingin Harry Potter. Kuten varmasti moni muukin ikäiseni, olen kasvanut Potterien parissa. Ne toivat nuoruuteeni hieman enemmän taikuutta, ja saivat kovasti hinkumaan omaa kirjettä tuohon mahtavaan velhokouluun.

Lempikirjani Pottereista, ja myös kirja, jonka olen lukenut enemmän kuin kolme kertaa, on sarjan kolmas osa, eli Azkabanin vanki. Kiehtovinta Azkabanin vangissa on muista sarjan osista hieman poiketen pimeyden voimilta suojautumisen oppitunnit, eli oppilaiden taistelut mörköä vastaan. On mielenkiintoista lukea
huumorilla maustettuna, millaisia ovat kenenkin pahimmat pelot, ja samalla miettiä itsekin, minkä hahmon oma mörkö ottaisi. Kirjassa myös esiintyy ensimmäisiä kertoja kaksi vahvaa ja persoonallista lempihahmoani, Sirius Musta ja Remus Lupin, mikä tekee kirjasta erityisen nautittavan.

torstai 26. huhtikuuta 2012

Day 01: Best book you read last year


Ensimmäisen haastetehtävän vuoro! Luin viime vuonna yhteensä kuusitoista kirjaa:

Agatha Christie: Kortit pöydällä, Idän pikajunan arvoitus, Stylesin tapaus, Esirippu, Kuolema Niilillä
Elizabeth Gilbert: Eat, Pray, Love
John Irving: Viimeinen yö Twisted Riverillä
Sophie Kinsella: Shopaholic & Baby, Mini shopaholic
Juha Vuorinen: Juoppohullun päiväkirja, Tolppa-apina, Raskausarpia, Kristianin nuoruusvuodet
Lauren Weisberger: Chasing Harry Winston
Irvine Welsh: Porno
Carlos Ruiz Zafón: Tuulen varjo

Kumma kyllä, mikään näistä lukemistani kirjoista ei Goodreadsin mukaan yltänyt viiteen tähteen. Neljä tähteä olen antanut ainoastaan Tuulen varjolle sekä kummallekin Kinsellan himoshoppaajista. Eiväthän nämä kolme kirjaa välttämättä paini samassa laatuluokassa, mutta silti olen sitä mieltä, että jokainen niistä on neljä tähteään ansainnut.

Himoshoppaajat muiden Kinsellan teosten ohella ovat parasta hömppäviihdettä, mitä olen lukenut. Tottakai välillä tekee mieli repiä hiuksiaan, kun päähenkilö käyttäytyy kuin mikäkin aivonsa narikkaan jättänyt tyhmeliini. Kuitenkin kirjat myös naurattavat, joskus jopa itkettävät, sillä hyväsydämisyydellä mitä noiden ei-niin-järkevien tekojen takaa löytyy.

Viime vuoden parhaaksi lukemakseni kirjaksi valitsen silti Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjon. Barcelonan maisemakuvausta yhdistettynä synkkään ja hyvin rakennettuun tarinaan (jonka yhtä pääosaa näyttelee kirja!). Mikäs sen parempaa.

tiistai 24. huhtikuuta 2012

30 days of books -haaste


Bongasin jo jokin aika sitten Lukuisan blogista 30 days of books -haasteen, jossa tarkoitus on 30 päivän ajan tehdä postauksia omista kirjamieltymyksistään ja -inhokeistaan jne. Minä varsinaisena kyselyiden ystävänä päätin ryhtyä tuumasta toimeen ja haastaa itseni postaamaan joka päivä 30 päivän ajan. Ja selvinneepä teillekin samalla enemmän minun maustani kirjojen suhteen!

Tässäpä nämä haastepäivien sisällöt:

Day 01 – Best book you read last year
Day 02 – A book that you’ve read more than 3 times
Day 03 – Your favourite series
Day 04 – Favourite book of your favourite series
Day 05 – A book that makes you happy
Day 06 – A book that makes you sad
Day 07 – Most underrated book
Day 08 – Most overrated book
Day 09 – A book you thought you wouldn’t like but ended up loving
Day 10 – Favourite classic book
Day 11 – A book you hated
Day 12 – A book you used to love but don’t anymore
Day 13 – Your favourite writer
Day 14 – Favourite book of your favourite writer
Day 15 – Favourite male character
Day 16 – Favourite female character
Day 17 – Favourite quote from your favourite book
Day 18 – A book that disappointed you
Day 19 – Favourite book turned into a movie
Day 20 – Favourite romance book
Day 21 – Favourite book from your childhood
Day 22 – Favourite book you own
Day 23 – A book you wanted to read for a long time but still haven’t
Day 24 – A book that you wish more people would’ve read
Day 25 – A character who you can relate to the most
Day 26 – A book that changed your opinion about something
Day 27 – The most surprising plot twist or ending
Day 28 – Favourite title
Day 29 – A book everyone hated but you liked
Day 30 – Your favourite book of all time

Ensimmäistä postausta tulossa siis heti huomenna illalla, nyt itsetehdyn mutakakun kimppuun, nam. Hyviä illanjatkoja kaikille! :)

maanantai 23. huhtikuuta 2012

John Ajvide Lindqvist: Ystävät hämärän jälkeen


Kuva lainattu Gummeruksen sivuilta

Täältä pukkaa tämän blogin ensimmäistä kirja-arvostelua!

Sain luettua pari päivää sitten loppuun John Ajvide Lindqvistin teoksen Ystävät hämärän jälkeen, joka olikin aikamoinen tiiliskivi. Teoksen reilut 600 sivua eivät kuitenkaan tuntuneet missään, kun koskettava, järkyttävä ja ajatuksia herättävä tarina vei mukanaan. Nykyään törmää enää ihan liian harvoin teokseen, jota lukiessa pystyy unohtamaan täysin ympäröivän maailman, mutta Ystävät hämärän jälkeen todella osoittautui sellaiseksi!

Kirja kertoo 12-vuotiaasta Oskarista, murhamysteereistä kiinnostuneesta pojasta, jonka päiviä varjostaa jatkuva koulukiusaus. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun Oskarin naapuriin muuttaa isänsä kanssa samanikäinen Eli. Eli on outo tyttö, joka liikkuu ainoastaan öisin ja haisee Oskarin mielestä hassulle. Ystävät hämärän jälkeen seuraa Elin ja Oskarin lähentyvää suhdetta ja samaan aikaan lähistöllä tapahtuvia järkyttäviä väkivallantekoja, jotka vaikuttavat monen lähiön asukkaan elämään.
 
Monille varmasti tuttu aihe, koulukiusaus, sekä tutunoloinen ympäristö, aivan tavallinen ruotsalainen lähiö, tuovat tarinan lähelle lukijaa. Siksi vastenmieliset kohtaukset (joita kirjassa on paljon), saattavat vaikuttaa lukijaan voimakkaasti. Välillä inhottavuuksia heitellään vasten kasvoja sellaisella tahdilla, että tekisi mieli vain sulkea silmänsä ja ohittaa kohtaus. Lindqvist ei tunnu kaihtavan mitään, vaan pikemminkin mässäilee sellaisilla asioilla, kuin lapsiin sekaantuminen ja ihmisruumiin tuhoutuminen väkivallan seurauksena. Kirja on mielestäni välillä todella synkkä jopa kauhukirjaksi, mutta onneksi kaiken toivottomuuden takaa pilkistää myös toivoa.

Kirja vaikutti minuun niin syvästi, että loppumetreillä purskahdin itkuun sekä kovan ahdistuksen vuoksi että vain sen takia, että kirja oli niin kovin saanut minut vakuutettua. Mutta silti, silti, en voisi antaa teokselle aivan täysiä pisteitä. Tiedä sitten johtuuko se siitä, että kukaan kirjan hahmoista ei missään vaiheessa tullut kovin läheiseksi minulle, vaikka hyvin Lindqvist oli heidät luonutkin. Minulle on kuitenkin tärkeää, että pidän lempikirjojeni hahmoista. Ystävissä hämärän jälkeen ainoastaan ajoittain Oskar, sekä Lacke, hyväsydämisin lähiön pultsareista, herättivät sympatiani. Siitä huolimatta erittäin hyvä kirja, suosittelen! (Vaikkei ehkä ihan heikkohermoisimmille).

*

John Ajvide Lindqvist: Ystävät hämärän jälkeen (alkup. Låt den rätte komma in, 2004)
Suomentanut: Jaana Nikula
Gummerus, 2008

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

1


Pitkän, yli kaksi vuotta kestäneen pohdinnan jälkeen sain vihdoin jotain aikaiseksi täällä blogirintamalla! Aluksi täytyy ehkä hieman valottaa teille blogin tarkoitusta, sekä kertoa jotain sen kirjoittajasta.

MITÄ?
Tämän on siis pääasiassa tarkoitus olla kirjablogi, jossa julkaisen aina mahdollisuuksien mukaan kirja-arvosteluja ja puhelen kirjoista ihan yleisellä tasolla. Toki mukaan saattaa silloin tällöin eksyä myös löpinöitä omasta elämästäni, mutta yritän pitää sen vähäisenä.

MISSÄ?
Lähes poikkeuksetta kaksiomme valoisassa keittiössä läppärin ääressä ja muumimuki kourassa. Vielä kun saisi näihin tuoleihin hommattua jonkinlaiset pehmusteet...

MILLOIN?
Aina silloin, kun löytyy ylimääräistä aikaa töiltä ja muilta puuhilta. Lukutahtini tuntuu hidastuneen huomattavasti sitten teiniaikojen, mutta lupaan tehdä kuitenkin parhaani ;).