Vuosi on vaihtunut mukavissa merkeissä, ja nyt onkin vielä aika katsoa vähän taaksepäin viime vuonna lukemiini kirjoihin. Koska olen aikamoinen listojen ystävä, ovat nämä vuodenvaihteen kirjakoosteet aina todella mieluisia sekä kirjoitella että lukea.Vuonna 2014 luin yhteensä 61 kirjaa, joista lähes puolet oli kuitenkin opintojani varten. Otankin tässä koosteessa viimevuotiseen tapaan huomioon ainoastaan ne kirjat, joista olen kirjoittanut tai aion kirjoittaa blogiin. Näitä teoksia oli 35.
Näistä 35 suomalaisten kirjailijoiden teoksia oli 9, mikä oli muutamalla kirjalla parannusta viime vuoteen. Haluaisin kuitenkin lukea vielä enemmän kotimaisten nykykirjailijoiden kirjoja. Vieraskielisiä kirjoja oli ainoastaan 1, mikä tuntuu suurelta järkytykseltä, sillä yleensä määrä on vuodessa suurempi. Tämän kohdalla ainakin tiedän nyt, mitä pitää tänä vuonna parantaa.
Miesten kirjoittamia kirjoja oli 14, naisten 21. Tämä pitää vuodesta toiseen paikkansa. Jostain syystä olen aina kuvitellut lukevani enemmän mieskirjailijoiden teoksia, mutta toisaalta sukupuolella ei ole minulle väliä, vaan kirjan aihe on tärkeämpi.
Luetuista omia kirjoja oli 17, kirjastosta lainattuja 18. Tämäkin jako oli viimevuotiseen tapaan tasainen. Minulla ei omassa hyllyssä onneksi ole tällä hetkellä aivan hirveästi lukemattomia teoksia, joten voin käyttää kirjastonkin tarjontaa hyvillä mielin.
Vuonna 2014 lukemieni kirjojen TOP 5:
1. Sarah Winman: Kani nimeltä jumala
2. Haruki Murakami: 1Q84 (osat 1 ja 2)
3. Rainbow Rowell: Eleanor&Park (arvio tulossa)
4. Tove Jansson: Muumipapan urotyöt
5. Riikka Pulkkinen: Totta
Vuoden pahin pettymys:
Alan Bennett: Epätavallinen lukija
En lukenut vuonna 2014 yhtäkään yhden tähden kirjaa, vaikka opinnoissa tulikin muutama läheltä liippaava vastaan (en esimerkiksi ymmärtänyt Neurovelhon tai Humisevan harjun hienoutta lainkaan). Vapaa-ajalla luetuista kirjoista petyin eniten Alan Bennettin Epätavalliseen lukijaan, joka muutamista hienoista hetkistä huolimatta jätti minut kylmäksi.
Vuoden shokeeraavin teos:
Ian McEwan: Sementtipuutarha
Tutustuminen Ian McEwanin tuotantoon käynnistyi teoksella, josta en todellakaan aina tiennyt, mitä mieltä siitä olen. Toisaalta oksettava kirja, toisaalta taidokkaasti kirjoitettu.
Paras uusi tuttavuus:
Rainbow Rowell: Eleanor&Park
Vuonna 2014 tuli tutustuttua moneen uuteen ja hienoon kirjailijaan, mutta päällimmäisenä mieleen jäi kuitenkin Rainbow Rowell. Aionkin lukea tänä vuonna lisää hänen teoksiaan.
Vanha ja luotettava ystävä:
Sophie Kinsella: Hääyöaie (arvio tulossa)
Tämä kirja oli loppuvuoden piristyksiä. Kinsellan kirjoja lukiessa tietää aina hyvällä tavalla mitä niistä saa.
Paras kirjan nimi:
Haruki Murakami: Värittömän miehen vaellusvuodet
Rachel Joyce: Harold Fryn odottamaton toivioretki
Kumpikin teos liittyy sekä fyysiseen matkaamiseen että itsensä etsimiseen. Kumpikaan ei myöskään vakuuttanut minua täysin sisällöllään.
Hienoin kansikuva:
Winmanin kirja onnistui mielestäni kaikessa: niin rikkaassa sisällössä kuin kauniissa kansikuvassakin. Fieldingin teoksen kansi oli myös onnistunut yksinkertaisuudessaan ja herkkyydessään. Näistä kahdesta poiketen jokin viehätti minua myös Maria Semplen Missä olet, Bernadette? -teoksen kannen karkkiväreissä ja suurissa, graafisissa muodoissa.
Muuta vuodesta 2014:
Vuonna 2014 osallistuin aika moniin haasteisiin. Tammikuussa pidin heti vuoden alkajaisiksi oman lukumaratonin, jossa onnistuin ylittämään aiemman maratonini sivumäärän. Kesällä osallistuin Le Masque Rouge -blogin kirjabingoon ja elokuussa samaisen blogin kirjakuva päivässä -haasteeseen. Omaa satoani näihin hauskoihin haasteisiin voi katsella sivupalkin kirjakuva päivässä - ja kirjabingo-tagien kautta.
Lokakuussa kävin kaksilla kirjamessuilla, ensin Turussa ja sitten Helsingissä. Helsingin messut olivat siitä itselle erikoiset, että olin siellä ensimmäistä kertaa paikalla bloggaajana. Muuten syksy tuntui menevän bloggaamisen osalta vähän pieleen, sillä monen kuukauden sairastelukierre verotti jaksamistani niin lukemisen kuin kirjoittamisen kannalta.
Vuodesta 2015:
Aion kirjoittaa tämän vuoden uusista tuulista ihan oman postauksensa, mutta alustan niitä jo nyt muutamalla lauseella. Olen jo pitkään ollut vähän tyytymätön blogin ulkoasuun, mutta en ole oikein tiennyt, mitä tehdä sille. Nyt tuntuu, että minulla on jonkinlaisia ajatuksia sitä varten, joten ainakin ulkoasu muuttuu tulevina viikkoina pikkuisen. Lisäksi aion uudistaa vanhoja haasteitani, sekä julkaista viimein arviot rästiin jääneistä kirjoista.
Minua kiinnostaisi lukea Neurovelho. :D Suunnitelmasi kuulostavat kivoilta. Bloggaamisen on tarkoitus olla kivaa eikä ole niin vakavaa, jos muutamasta kirjasta jääkin bloggaus kirjoittamatta (tämä itsenikin pitäisi muistaa, sillä välillä painin syyllisyyden tunteen kanssa siksi, että en vain ole ehtinyt kirjoittaa kaikista lukemistani, vaikka haluaisin).
VastaaPoistaKiinnostuksemme menevät kyllä aivan päinvastoin! :D Mutta voisin kuvitella, että sinä saattaisit jopa pitää Neurovelhosta. Itsekin odotin sen lukemista kaikkien kehujen jälkeen, mutta ei se sitten kolahtanut kyllä ollenkaan. Varsinkaan kun en juuri lue tuollaista kirjallisuutta, eikä kirjassa oikein alusteta miljöönä toimivaa kyperavaruutta, tunsin itseni suurimman osan ajasta vain todella tyhmäksi ja mitään ymmärtämättömäksi.
PoistaTuo on muuten todella hyvä pointti bloggaamista ajatellen, että ei kannata ottaa stressiä kirjoittamattomista arvioista. Tällä hetkellä itsestä kuitenkin tuntuu siltä, että olen pitänyt jo tarpeeksi "lomaa" blogista ja sormet oikein syyhyävät päästä kirjoittamaan arvosteluja! :D Tosin intoa vähän haittaa se, että osan kirjoista olen lukenut noin 3 kk sitten, enkä tahdo muistaa niistä enää tarkasti. Yritän silti saada edes pienet arviot aikaiseksi. :)
Kinsellan kirjojen pariin hakeutuu tosiaan aina toivoessaan juuri sen tyyppistä lukumatkaa. Luin vasta Kevytkenkäisen kummituksen ja tuli suorastaan ikävä sen loputtua.
VastaaPoistaKinsella on onneksi niin tuottelias, että kovin kauaa ei koskaan tarvitse uutta kirjaa edellisen jälkeen odotella! Itsekin pidin Kevytkenkäisestä kummituksesta, vaikkei se ihan suosikikseni kirjailijalta noussutkaan. Toisaalta hänen kirjoissaan on myös se hyvä puoli, että ne ovat oikeastaan aina suunnilleen saman tasoisia, eli ei tule suuria huteja, mutta ei välttämättä elämän merkittävimpiä lukukokemuksiakaan. :)
PoistaMinäkin olen lukenut McEwanilta vain Sementtipuutarhan ja nyt en saa tartutuksi hänen muihin kirjoihinsa, vaikka niitä kehutaan.
VastaaPoistaYmmärrän hyvin, että Sementtipuutarha saattaa vaikeuttaa kirjailijan muihin kirjoihin tarttumista. Itseä kuitenkin kiinnostaa ainakin Sovitus, se löytyy nimittäin myös omasta hyllystä. Sementtipuutarhan aihe ei ollut mieluisa, mutta osoitti kuitenkin sen, että McEwan osaa kirjoittaa. :)
PoistaKivankuuloisia kirjoja olet lukenut, joista pistän lukulistalle muutaman :)
VastaaPoistaIloista lukuvuotta 2015 :)
Viime vuonna tuli kyllä luettua jälleen joitakin todella hyviä teoksia! Mukava kuulla, että sait listaltani itsellesi lukuvinkkejä. :)
PoistaIloista lukuvuotta sinullekin!
Top vitosessasi on peräti kaksi ehdotonta suosikkiani, Kani nimeltä jumala ja Muumipapan urotyöt <3
VastaaPoistaMinäkin mietin jatkuvasti, että miten muuttaisin blogini ulkoasua. On se kumma, miten äkkiä sitä aina kyllästyy vanhaan :D Todennäköisesti en kuitenkaan tee muutoksia vielä pitkään aikaan, ehkä vain jotain pientä.
Jee, Laura! Nuo kaksi olivatkin oikein loistavia teoksia. Muistan hehkuttaneeni jo Kanin kesällä luettuani, että nyt on käsissä yksi lukuvuoteni parhaimpia kirjoja - enkä ollut ollenkaan väärässä. :)
PoistaÄlä muuta sano. Itse olen aiemmin ajatellut, että blogini yksinkertainen ilme on hyvä ja sisältöä ja nimeä vastaava, mutta nyt se on alkanut näyttää vain turhan keskeneräiseltä. Kovin paljon muutoksia ei tännekään ole luvassa, mutta jotain sentään. :)
Kani nimeltä jumala on <3 Ja voi, minä rakastan Humisevaa harjua. Olen tosin lukenut sen joskus teininä, mutta muistan, että se upposi jonnekin syvälle. Muistelen sen synkkyyttä oudolla lämmöllä :D
VastaaPoistaIhanaa vuotta 2015!
No niin kyllä on <3 Ennen sen lukemista odotin kyllä, että tulen pitämään siitä, mutten koskaan kuvitellut että näin paljon.
PoistaIhmettelinkin vähän omaa reaktiotani Humisevaa harjua kohtaan, sillä olen kuullut siitä vain hyvää, mutta ei se vain uponnut, ei ollenkaan. Ehkä jos hahmot eivät olisi olleet niin sietämättömän ärsyttäviä, olisin saattanut ajatella kirjasta vähän positiivisemmin.
Ihanaa vuotta sinullekin! :)
Ian McEwanin Sementtipuutarha todellakin on melko oksettava kirja, mutta silti vetävä ja hyvin kirjoitettu. Suosittelen lämpimästi tutustumaan McEwanin muihin kirjoihin. Hän on ehkä lempikirjailijani!
VastaaPoistaItsekin tutustuin Rainbow Rowellin kirjaan tänä vuonna. Luin Fangirlin, joka osui ja upposi, sillä se käsitteli aikuistumista siitä näkökulmasta, mistä olen sen itse kokenut. Samalla kirja kuitenkin ärsytti, sillä päähenkilö on välillä vähän turhankin passiivinen.
Enpä usko, että McEwaniin tutustuminen tosiaan jäisi vain tuohon yhteen kirjaan, vaikka se aika järkyttävä olikin. Esimerkiksi Sovitus majailee omassa hyllyssäni, joten ehkä tartun siihen seuraavaksi. :)
PoistaItselläkin olisi aikomuksena lukea tuo Fangirl. Suosittelen sinulle myös Eleanoria&Parkia, sen päähenkilöistä pidin ainakin itse paljon. :) Kaiken kaikkiaan Rainbow Rowell tuntuu jotenkin ihanan tuoreelta löydöltä, varsinkaan kun en itse ihan hirveästi nuortenkirjoja ole hetkeen lukenut.
Mahtavaa, että Kani nimeltä jumala pääsi top 5-listallesi. Se on ihana <3
VastaaPoistaNo niin toden totta on! :)
Poista