Kani nimeltä jumala on jälleen niitä teoksia, joista on kohkattu monissa kirjablogeissa. Niin minäkin siitä alunperin innostuin, mutta innostus jäi lyhytaikaiseksi. Jostain syystä kirja ei koskaan kiinnostanut tarpeeksi, jotta olisin jaksanut esimerkiksi lainata sen kirjastosta. Sisältö ei houkutellut, vaikka enhän tiennyt edes tarkkaan, mistä se kertoo. Nyt luettuani ymmärrän syyn tähän, sillä Kani nimeltä jumala sisältää elämänpituisen tarinan, jota on vaikea tiivistää blogikirjoitukseksi. Olen kuitenkin äärettömän onnellinen, että päätin ostaa ja lukea teoksen löydettyäni sen Suomalaisen kirjakaupan alennusmyynneistä hintaan 1,50e. Tässä on nimittäin yksi parhaimmista tänä vuonna, tai oikeastaan koskaan, lukemistani teoksista.
Eleanor Maud on vähän ulkopuolinen lapsi 1970-luvun Essexissä, kunnes hän tapaa Jenny Pennyn. Jenny Penny on kummallinen tyttö kurittomine hiuksineen, hänellä on menetettyä nuoruuttaan uudelleen elävä äiti ja kymmeniä enoja. Jenny Penny pystyy ennustamaan joitain asioita ennalta ja kaivaa kädestään kolikon, joka on kaukaa tulevaisuudesta. Tyttöjen tiet eroavat jo hyvin nuorina, mutta silti Jenny Penny on aina osa Eleanorin elämää: lyhyinä, hiljaisuuden katkaisevina kirjeinä, muistoina.
Vaikka Eleanor Maud, "Elly", tuntee itsensä ulkopuoliseksi maailmassa, on hänellä perhe, joka välittää. Veli on kuin Ellyn toinen kappale, kirjatuki, joka pitää hänet pystyssä. Vuosien myötä perhe saa yhä uusia jäseniä kummalliseen, mutta rakastavaan yhteisöönsä. Tämä yhteisö käy läpi John Lennonin murhan ja syyskuun 11. päivän terrori-iskut, kokee menetyksiä ja tekee löydöksiä. Tämä yhteisö on tehty kestäväksi.
Kani nimeltä jumala on kipeä ja samalla kaunis kuvaus realistisesta elämästä. Hahmot kokevat odotuksia, mutta joutuvat aika ajoin myös luopumaan jostakin. Kirja kertoo myös yleisesti uskosta, siitä, miten pitää uskoa itseensä ja siihen, että asiat voivat kääntyä paremmiksi.
Ensialkuun minun oli vaikea sopeutua kirjan maailmaan. Olin odottanut vakavaa kuvausta 60- ja 70- luvun lähiöelämästä, mutta kirjassa onkin yllättävän paljon myös huumoria. Huumori ei kuitenkaan ole siitä valkoisimmasta päästä, sillä jopa raskailla aiheilla, kuten kuolemalla, voidaan vähän nauraa. Kirjan ensimmäinen osa, joka keskittyy enemmän Ellyn lapsuuteen, onkin eriskummallinen sekoitus loistavaa lapsinäkökulmaa ja mustaa huumoria. Jos olisin jotain muuttanut kirjassa, olisin voinut lukea vielä enemmän juuri tuosta lapsuudesta, Ellyn naiiveista ja siten hauskoista kysymyksistä, jotka sekoittuvat synkkiin tapahtumiin.
Toisessa osassa Elly on kasvanut aikuiseksi ja myös kirjan tunnelma muuttuu tasapainoisemmaksi, vaikka hahmot tuntuvat olevan jokseenkin eksyksissä elämässään. Tämä on siitä poikkeuksellinen kirja, että lukuun ottamatta ihan muutamia tapauksia, rakastin jokaista hahmoa. Henkilöt ovat jokainen oma, vähän vinksahtanut persoonansa, jonka haluaisi tuntea myös oikeassa elämässä. Kaikkien vaikeuksienkin keskellä heistä huokuu rakkaus elämään ja muihin ihmisiin.
Kani nimeltä jumala on näennäisesti kevyt kirja, jonka pinnan alla on vaikea ja vähän surullinenkin kapuaminen aikuisten maailmaan. Perheen välittämästä lämmöstä tulee kuitenkin myös lukijan voimavara, ja siksi kirjaa ei ollutkaan ollenkaan raskas lukea, vaan sen maailmaan uppoutui mielellään.
Ensialkuun minun oli vaikea sopeutua kirjan maailmaan. Olin odottanut vakavaa kuvausta 60- ja 70- luvun lähiöelämästä, mutta kirjassa onkin yllättävän paljon myös huumoria. Huumori ei kuitenkaan ole siitä valkoisimmasta päästä, sillä jopa raskailla aiheilla, kuten kuolemalla, voidaan vähän nauraa. Kirjan ensimmäinen osa, joka keskittyy enemmän Ellyn lapsuuteen, onkin eriskummallinen sekoitus loistavaa lapsinäkökulmaa ja mustaa huumoria. Jos olisin jotain muuttanut kirjassa, olisin voinut lukea vielä enemmän juuri tuosta lapsuudesta, Ellyn naiiveista ja siten hauskoista kysymyksistä, jotka sekoittuvat synkkiin tapahtumiin.
Toisessa osassa Elly on kasvanut aikuiseksi ja myös kirjan tunnelma muuttuu tasapainoisemmaksi, vaikka hahmot tuntuvat olevan jokseenkin eksyksissä elämässään. Tämä on siitä poikkeuksellinen kirja, että lukuun ottamatta ihan muutamia tapauksia, rakastin jokaista hahmoa. Henkilöt ovat jokainen oma, vähän vinksahtanut persoonansa, jonka haluaisi tuntea myös oikeassa elämässä. Kaikkien vaikeuksienkin keskellä heistä huokuu rakkaus elämään ja muihin ihmisiin.
Kani nimeltä jumala on näennäisesti kevyt kirja, jonka pinnan alla on vaikea ja vähän surullinenkin kapuaminen aikuisten maailmaan. Perheen välittämästä lämmöstä tulee kuitenkin myös lukijan voimavara, ja siksi kirjaa ei ollutkaan ollenkaan raskas lukea, vaan sen maailmaan uppoutui mielellään.
★★★★★
Sarah Winman: Kani nimeltä jumala (alkup. When God Was a Rabbit, 2011)
Suomentanut: Aleksi Milonoff
Tammi, 2012
325s.
Minulla on tämä hyllyssä. Ostin kirpparilta joskus, mutta ei ole tullut luettua. Tän postauksen luettuani musta kuitenkin tuntuu, että se pitäisi lukea... Mitä pikemmin, sen parempi.
VastaaPoistaJa ehkä vielä syy tämän hankkimiseen: Kaunis kansi. Hyvä nimi. Eikö "Kani nimeltä Jumala" kuulostakin ihanan vinksahtaneelta? (Ja nerokkaalta :D)
Suosittelen kyllä lukemaan tämän. Ainakin itse huomasin, että vaikka minulla oli vähän epäilyksiä siitä, onko tämä nyt niin hyvä kirja, niin ne katosivat äkkiä lukiessa. :)
PoistaKyllä, tuntuu että tässä kirjassa on koko paketti kasassa. Sisältö, sinun mainitsemasi kaunis kansi ja mainio nimi. "Kani nimeltä jumala" on tottatosiaan vähän vinksahtaneen kuuloinen ja jättää mukavasti mysteeriksi sen, mistä tämmöisen nimen omistava kirja voi oikein kertoa. :)
Aloitin tätä alkukesästä, kirja on omassa hyllyssä enkunkielisenä pokkarina, mutta sitten joku muu kirja ajoi ohi ja olen edelleen jossain sivulla 20. Pitäisi nyt ryhdistäytyä ja napata kirja luettavaksi. Luulen, että minäkin tykkään tästä.
VastaaPoistaKannustan kyllä jatkamaan lukemista ja toivon, että sinä tykkäisit tästä yhtä paljon kuin minä! Toisaalta kaikki kirjat eivät välttämättä ole kaikille, vaikka niitä olisi kuinka hehkutettu, olen itse huomannut tämän joidenkin teosten kohdalla. :)
PoistaHieno teksti! Tämä oli kyllä upea, luin sen hiljattain, mutta en tästäkään näemmä ole ehtinyt bloggaamaan.
VastaaPoistaKiitos! :) Toivottavasti ehdit kiireidesi päätyttyä kirjoittamaan arvostelun tästä, lukisin sen mielelläni.
PoistaKani yllätti minut! Tykkäsin tosi paljon! =D En ollut kummoisesti edes kiinnostunut aikoinaan, vaikka kirjaa oli esitelty tiuhaan blogeissa, mutta sitten kun näin kirjan kirjastossa, päätin ottaa kirjan vähän ex tempore. Ja kirja olikin ihana! Minä pidin lapsuusosiosta paljon enemmän kuin aikuisosiosta, se vähän laski kokonaisuutta lukukokemuksessani.
VastaaPoistaIhanaa, että Kani yllätti sinutkin positiivisesti! :) Lapsuusosa on kyllä selkeästi mielenkiintoisempi kuin aikuisosa, mutta minä kyllä pidin senkin tietynlaisesta haikeasta tunnelmasta sekä siitä, kuinka hahmojen kehityksen aikuisiksi todella huomasi tekstistä.
PoistaOh tämä on niin ihana, erittäin hyvä. Ja huh mihin hintaan olet kirjan saanut! En itsekään omastani paria euroa enempää maksanut, mutta alle kahden euron on jo melkoinen löytö. (Harmi vain, että näin loistavaa kirjaa joudutaan myymään tuohon hintaan...)
VastaaPoistaTämä oli tosiaan siitä Suomalaisen kirjakaupan tarjouksesta, jossa alennetuista hinnoista otettiin vielä 70% pois, ja täytyy sanoa että olin kyllä hieman hämmästynyt nähdessäni tämän teoksen siellä. Nyt kun olen kirjan lukenut ja pitänyt erittäin paljon, ihmettelen tuota hintaa entistä enemmän. Ihana kirja, olen aivan samaa mieltä kanssasi. :)
Poista