Luin viime vuoden lopulla Rainbow Rowellin Eleanorin & Parkin, söpön mutta karun nuortenkirjan, johon ihastuin ikihyviksi. Sen vuoksi olikin aika selvää, että tarttuisin ennemmin tai myöhemmin myös Rowellin muihin kirjoihin. Fangirl kertoo collegen aloittavasta Cathista, jonka intohimona on lukeminen ja Simon Snow -fanfictionin kirjoittaminen. Toisin kuin kaksoissisarensa, villi ja juhlia rakastava Wren, viettää Cath kaikkein mieluiten aikansa omissa oloissaan. Huippusuositun Carry On -ficin ylläpitäminen ei kuitenkaan suju häneltä ongelmitta, sillä päänvaivaa aiheuttavat niin opiskelu ja perhe kuin naljaileva kämppis ja kämppiksen mukana roikkuva leveähymyinen poika.
Rowellin tyylin tunnistaa. Kirja on leppoisan kevyttä luettavaa, mutta käsittelee jälleen myös vakavia aiheita. On ulkopuolisuuden tunnetta, mielisairautta, hylätyksi tulemista, keskittymisvaikeuksia ja ongelmia alkoholin kanssa. Jokainen näistä asioista on mielestäni tärkeää nostaa esiin, mutta mietin silti jossain vaiheessa, onko kirja ylikuormitettu kaikenlaisilla ongelmilla.
Fangirl on aika tyypillinen nuortenkirja kouluympäristöineen ja ihmissuhdesotkuineen. Tuoreutta siihen tuo kuitenkin fanfictionin hyödyntäminen. En ainakaan muista, että olisin koskaan aiemmin törmännyt samanlaiseen kirjaan. Simon Snow'sta tulee selkeästi mieleen Harry Potter, mutta Pottereiden tasolle Snow-pätkät eivät kuitenkaan pääse, ja loppua kohden niitä alkoikin olla omaan makuuni liian paljon, liian pitkinä. Pienissä määrin ne kuitenkin toimivat.
Cath couldn't imagine having any sort of job or career. She'd majored in English, hoping that meant she could spend the next four years reading and writing. And maybe the next four years after that.
Lukutoukkana, fanfictionia teini-ikäisenä itsekin jonkin verran lukeneena ja kirjoittaneena pystyin samaistumaan Cathiin. Välillä hänen intohimonsa ficin kirjoittamiseen tuntui kuitenkin menevän yli, sillä siitä kärsivät niin opinnot kuin ihmissuhteetkin. Cathin tietynlainen (vaikka jollain tavalla myös ymmärrettävä) naiivius valintojen tekemisessä tai tekemättömyydessä alkoikin kirjan loppupuolella jo vähän nyppiä.
Fangirl lähtee liikkeelle hyvin, mutta ihan yhtä loistava se ei kuitenkaan ole kuin Eleanor & Park. Kun Cath soutaa ja huopaa päätöksiensa kanssa, junnaa tarinakin ikävästi paikoillaan. Mielestäni loppu tuli myös vähän yllättäen, sillä se ei tuntunut kursivan juuri mitään kasaan, vaan jätti hahmojen kohtalon aika avoimeksi. Tästä jäi hieman laimea vaikutelma.
Muutamista moitteista huolimatta Fangirl on kuitenkin jälleen hyvä nuortenkirja Rainbow Rowellilta, eikä hänen teoksiinsa tutustuminen todellakaan jäänyt tähän! Tätä voin suositella kaikille, jotka ovat joskus fanittaneet jotain koko sydämestään tai jotka ovat tunteneet itsensä jollain tavalla ulkopuolisiksi.
Goodreads-haaste: Fangirl menee kohtaan 39. A book with magic, sillä taikuutta löytyy Simon Snow -ficistä.
★★★★
Rainbow Rowell: Fangirl
St. Martin's Griffin, 2013
433s.
Minäkin aion lukea tämän kun Eleanor & Park oli niin hyvä. Toivottavasti tarina ei junnaa makuuni liikaa!
VastaaPoistaToivotaan niin! Ja ei tarinan junnaus onneksi itseltänikään lukukokemusta täysin pilannut, vaikka vähän aiheuttikin pettymystä, sillä alkuun ehdin jo ajatella, että tämä voisi olla jopa Eleanoria & Parkia parempi.
PoistaMinua epäilytti tarina aluksi, sillä olin kuullut jonkin verran negatiivisia kommentteja. Luin sen kumminkin ja huomasin pitäväni siitä. Rainbow Rowellin kirjat ovat sellaisia, että niissä käsitellään rankkoja asioita melko maanläheisesti, mutta silti tietty suloisuus pehmentää kaikkea. Fangirl ei ehkä ollut läpikotaisin miellyttävä lukukokemus (pääsääntöisesti listaamiesi negatiivisten juttujen takia), mutta ainakin se antoi ajateltavaa. Tai tarttumapintaa. Tai samaistumisenkohteen.
VastaaPoistaHyvin muuten sanottu Rowellin kirjoista - ja tuo onkin varmasti yksi syistä, minkä vuoksi ne ovat niin mukavia luettavia: on ongelmien käsittelyä, mutta tietynlaiseen kevyeeseen otteeseen yhdistettynä. Itsekin sain tästä samaistumisenkohteen, mutta ajattelemisen antamisesta olen vähän eri mieltä. Tässä tuli välillä vähän ikävä olo siitä, että ongelmia vain listattaisiin. Eli kaipasin Eleanorista & Parkista sitä, että ongelmia ei ole ihan näin paljon, vaan keskitytään muutamiin hieman paremmin. Eli tässä keveys meni osittain jo vähän liiallisen pinnalliseksi mielestäni. Mutta kaiken kaikkiaan hyvä lukukokemus siitä huolimatta, saa nähdä mitä muut Rowellin kirjat vielä tarjoavat! :)
PoistaKäsittääkseni tälle on joskus jossain lupailtu jonkinlaista jatko-osaa. Salaperäistä eikös, mutta voisi selittää lopun äkillisyyttä mikäli pitää paikkansa. :)
VastaaPoistaAhaa! Se voisikin kyllä selittää sen, miksi loppu vaikutti niin keskeneräiseltä. :) Olen kuullut, että Cathin ficistä ilmestyisi syksyllä kokonainen kirja (nimeltään yllättäen Carry On), mutta onkohan tämä sitten sama teos vai onkohan tulossa varsinainen jatko-osakin...?
PoistaTämä kirja on ollut paljon esillä Instagramissa, joten oli mukava lukea, mistä tässä on kysymys.
VastaaPoistaTätä on kyllä näkynyt sosiaalisessa mediassa aika tavalla. :) Rowellin kirjoja ei ole tietääkseni suomennettu, mutta ehkä tähän tulee poikkeus ja niin niiden näkyvyys lisääntyy suomalaistenkin suunnalta.
Poista