Yönäytös kertoo salaperäisestä elokuvaohjaajasta, Stanislas Cordovasta. Se on matka Cordovan synkkiin, ihmismielen karuutta tutkiviin elokuviin, ja samalla Cordovan tyttären kuoleman selvittämistä. Pääosassa kirjassa on toimittaja Scott McGrath, joka juttua tutkiessaan joutuu kyseenalaistamaan kaiken, mitä on aiemmin kuvitellut tietävänsä maailmasta. Cordova on käsite, mysteeri, jonka McGrath haluaa yhtä epätoivoisesti paljastaa, kuin ohjaajan läheiset tätä suojella.
Yönäytös on äärettömän juonivetoinen teos. Sitä oli välillä vaikea laskea käsistään, sillä halusin vain kiihkeästi tietää, mitä tarinassa tapahtuisi seuraavaksi. Kirja on tasapainoinen rakennelma dialogia ja varsinaisia tapahtumia, ja onnistuu pitämään salaisuudet hyvin hallussaan ennen niiden paljastumista. Minä yritin moneen kertaan arvailla, mitä seuravaksi tulisi tapahtumaan, mutta osuin aina väärään. Siinä mielessä kirjailija ei ole ainakaan valinnut helpoimpia ja usein käytettyjä ratkaisuja, vaan kirja tuntuu tuoreelta.
Odotin teokselta kauhua ja sitä, että pelkäisin lukiessani. Tässä tulin kuitenkin pettymään. Minulle Yönäytös ei ollut pelottava kokemus, vaan lähinnä jännittävä ja paikoitellen karmiva. Karmivuuden takasivat kuvat ja lehtileikkeet, jotka liittyvät Cordovan elämään, ja niitä olisi voinut olla mielestäni jopa lisää. Ne myös antoivat teokselle ns. uskottavuutta, aivan kuin tapahtumat olisivat tapahtuneet oikeasti.
Kirjan hahmot ovat mielenkiintoisia. Jokaisella tuntuu olevan jokin menneisyyden luuranko, jonka he haluavat unohtaa ja joka on useimmiten ajanut heidät rappiolle. Scott McGrath ei välttämättä ole kaikkein persoonallisin hahmo tällaisessa vähän dekkarityylisessä kirjassa, eikä hän myöskään ole kovin pidettävä ihminen, mutta hyväksyin sen ja huomasin meidän tulevan näin hyvin toimeen keskenämme. Ihmettelin tosin vähän sitä, kuinka helposti osa tapahtumista ratkesi hänen kohdallaan, kuinka ihmiset tulevat hänen lähelleen ja puhuvat hänelle niinkin avoimesti.
Yönäytös on kuin suuren suuri mysteeri, jonka ratkaisun avain jätetään osaksi lukijan itsensä vastuulle. Olisin voinut syventyä vielä enemmän Cordovan elokuviin, kieriskellä niiden esittämissä kauhuissa ja aistiharhoissa, mutta hyvä myös näin. Kauhukirjaksi tästä ei luulojeni vastaisesti ole, mutta pulssia nostattavaksi jännäriksi tämä on lähes täydellinen.
★★★★
Marisha Pessl: Yönäytös (alkup. Night Film, 2013)
Suomentanut: Laura Beck
Otava, 2013
725s.
Yönäytöksen myötä saan rastittaa jälleen yhden ruudun kirjabingosta. Tällä kertaa vedän yli lokeron "yli 500 sivua".
Minua kirja karmi ajoittain oikein kunnolla, mutta olenkin vähän herkkä. :) Kirja oli ehdottomasti viime vuonna lukemistani jännäreistä mielenkiintoisin ja odotan mielenkiinnolla, mitä Pessliltä tulee seuraavaksi. Kirjahyllyssäni odottaa Pesslin esikoiskirja, mutta olen siirtänyt sen lukemista eteenpäin, jotta Yönäytös-ihastus hieman laantuisi ja voisin lukea esikoiskirjan ilman todella suuria ennakko-odotuksia.
VastaaPoistaTodella kiva, että sinäkin pidit! Minusta tämä ei tuntunut 700-sivuiselta, ja olisin voinut lukea kirjaa pidempäänkin.
Yönäytös on niin huippu! Yksi parhaimmista kirjoista viime vuonna lukemistani, ja miksei myös kaikkien aikojen kirjoista! Osui ja upposi minuun täysillä. Eihän tämä mikään kauhukirja ole, enemmänkin taitava, psykologinen jännäri, trilleri. =D Toisaalta, minä olen kai huono sanomaan, mikä on kauhua, mikä ei, kun ei kauhukirjakaan ole minulle mitään hirveää kauhua. =D Hauskaa, että sinäkin pidit!
VastaaPoistaYönäytös on hiipinyt vaivihkaa lukulistalleni, kun se on blogien perusteella vaikuttanut kiinnostavalta. Ennalta arvaamaton juoni on aina plussaa. :)
VastaaPoistaAnnami: Itse taas koen, että olen liiankin karaistunut kauhugenren saralla, ja pelkään varsinkin kirjojen kohdalla enää harvoin, mikä on sinänsä sääli.
VastaaPoistaMinuakin kiinnostaa nyt todella paljon tuo Pesslin esikoiskirja. Googlettelin vähän sen juonta, ja täytyy sanoa ettei se nyt heti napannut yhtä paljon kuin tämä Yönäytös, mutta vasta lukeminenhan sen tosiasiassa paljastaa. :)
------
Irene: Mukava kuulla, että Yönäytös oli kohdallasi todellinen napakymppi! :) Totta, kauhua tämä ei ole, vaikka niin aluksi erheellisesti kuvittelin. Voi olla, että tämä oli niin erilainen kirja kuin muut lukemani, että halusin lokeroida sen johonkin ja kauhu tuli ensimmäisenä mieleen varsinkin Cordovan synkistä elokuvista.
------
MarikaOksa: Suosittelen kyllä lämpimästi Yönäytöstä. :) On mukavaa, kun muista blogeista löytää mielenkiintoisia kirjasuosituksia. Itseltäkin olisi jäänyt monta kirjaa (tämä varmaan mukaanlukien) lukematta, ellen olisi bongannut niitä jostain kirjablogista.