Sivut

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Kesäloman kirjoja


Vielä viikonloppuna en ollut ehtinyt juuri uhrata ajatuksia lomakirjoilleni. Nyt olen kuitenkin saanut tehtyä jo suurimman osan koulutöistä valmiiksi, joten lukusuunnitelmillekin on jäänyt aikaa. Kesäni kuluu kesätentteihin lueskellen, joten en kokonaan voi koulukirjojakaan hylätä, mutta on minulla sentään enemmän aikaa itse valittujen teosten lukemiseen kuin talvella ja keväällä.

Tällä hetkellä luen Katherine Pancolin Central Parkin oravat ovat surullisia maanantaisin -kirjaa, joka on kolmas osa ihastuttavasta ranskalaisesta kirjasarjasta. Teoksen lukemiseen on kuitenkin mennyt jo tovi, sillä siinä on kevyet 921 sivua. Pian olen kuitenkin selättänyt tuon kirjapaksukaisen silmilläni ja voin jälleen tarttua uuteen kirjaan.

Kävin kirjastossa joitain päiviä sitten, ja vaikka minun piti lainata ainoastaan yksi tietokirja, lähti mukaani myös kaksi muuta teosta. Imperiumin perilliset kuuluu Avaimen Café Voltaire -tietokirjasarjaan, jonka venäläiskirjallisuudesta kertovan osan luin viime vuonna pääsykokeisiin. Kirja oli mielenkiintoinen ja tarjosi niin monia hyviä kirjavinkkejä, että halusin tutustua myös sen brittiläiseen versioon. Granta 2: Outo on puolestaan pyörinyt niin muissa blogeissa kuin omalla lukulistallakin jonkin aikaa, joten en vaan voinut olla ottamatta sitä mukaan, kun näin sen keikkuvan hyllyllä aivan silmieni tasalla. Marisha Pesslin Yönäytöstä on myös luettu muissa kirjablogeissa, minä muistaakseni ihastuin siihen Annamin arvion myötä.

Näiden lisäksi olen miettinyt vaikka minkälaisia lukuhaasteita. Kielitaitoa tulee nykyään ylläpidettyä todella huonosti, joten kesällä ajattelin keskittyä enemmän vieraskielisiin kirjoihin. Englanninkielisiä teoksia olenkin hamstrannut hyllyyni pitkin kevättä, joten niistä ei ainakaan tule pulaa. Monet bloggaajat käyttävät ilmeisesti kesänsä varsinkin juuri omien kirjojen lukemiseen. Olen viime aikoina karsinut hyllystäni kaikki turhat kirjat, joten nyt sieltä tuntuu löytyvän ainoastaan kivaa luettavaa. En malta odottaa esimerkiksi Haruki Murakamin Kafka rannalla- ja 1Q84 (osa 3) -teosten lukemista.

Olen myös harkinnut lukevani kesän aikana ainakin yhden paksun klassikkoteoksen. Viime kesänä luin onnistuneesti Tolstoin Anna Kareninan, jossa on 999 sivua, ja vielä pidin siitä paljon. Tänä kesänä haasteen kohteena saattaa olla J.R.R. Tolkienin Taru Sormusten Herrasta, jota olen kohta 13 vuotta yrittänyt lukea, mutten ole koskaan päässyt puolta väliä pidemmälle. Eikö nyt olisi jo aikakin?!

Omien haasteiden lisäksi ei sovi unohtaa Le Masque Rouge -blogin kesäistä kirjabingoa, johon ilmoittauduin viikonloppuna. Vaikka suurimpaan osaan lokeroista löytyisi kirja jo omasta takaa, ei koko taulukon täyttäminen ole välttämättä realistinen haave. Mutta ainakin yksi bingorivi täytyy sentään saada. ;)

Mitä te aiotte lukea kesällä? Entä onko siellä joku, joka aikoo viettää kesänsä muuten kuin lukemalla? Itse en millään malttaisi odottaa, että loputkin koulutyöt valmistuvat ja saan käyttää koko päivän lukemiseen.

5 kommenttia:

  1. Minun pitäisi tutustua Pancoliin kesän aikana. Kirjojen pituus hieman pelottaa, mutta jos Pancolin kirjat ovat ihastuttavia, niin tuskinpa se pituus haittaa kovin kauaa.

    Yönäytöstä suosittelen edelleen todella lämpimästi ja kiva kuulla, että ehkä juuri minun bloggaukseni sai sinut innostumaan. Bloggaus taisi olla täyttä kritiikitöntä hehkutusta, mutta kirja vain oli niin loistava. Murakamin lukeminen saa myös kannatusta. Varsinkin 1Q84 on ♥.

    Minäkin aion lukea TSH:n. Tosin taidan lukea sen kolmatta tai neljättä kertaa. Tiedän, että jotkut pitävät kirjaa jopa hieman tylsänä, mutta minusta se on kokonaisuudessaan ihan mahtava. Toivottavasti sinäkin saisit kirjan vihdoin luettua ja ehkäpä jopa pitäisit siitä. :)

    VastaaPoista
  2. Yönäytös kiinnostaa myös minua! Pitää vielä miettiä lukisinko sen suomeksi vai englanniksi.

    Minä TOIVON viettäväni kesän myös lukemalla, sillä sekä opiskelen että olen töissä kesän. Alunperin minun piti olla töissä vain puoltoista kuukautta, mutta tänään sain työtarjouksen toiseenkin hommaan ja eihän siitä voinut raha ja oman alan kokemus silmissä kieltäytyä. Yritän lohduttaa itseäni sillä, ettei ensi vuonna tarvitse kituuttaa, mutta olen aika varma, että jossain vaiheessa saatan vähän hermostua, kun on tenttiä ja esseetä ja töitä eikä lainkaan aikaa lukea :D Tämän vuoksi en ole tehnyt mitään ihmeempiä lukusuunnitelmia, mennään fiiliksen mukaan!

    VastaaPoista
  3. Annami: Omalla kohdallani Pancolin kirjojen pituus ei ole juuri tuottanut ongelmia, sillä teksti on niin viihdyttävää, että se vie monta sataa sivuakin huomaamatta mukanaan. :) Täytyy tosin myöntää, että nyt kolmannen osan kanssa on ollut ajoittain vähän vaikeuksia, kun tarina ei lähde samalla tavalla heti käyntiin, mutta kaksi ensimmäistä osaa luin ihan hetkessä.

    Minusta ei ole huono asia ollenkaan, vaikka arvostelusi olisi ollut kritiikitöntä. Mukava vain kuulla, jos jokin kirja on iskenyt niin, ettei ole löytänyt siitä mitään moitittavaa. :) Ja varmasti Yönäytökseen tartun aika pian, vaikka voi olla, että Pancolin jälkeen luen ainakin yhden lyhyemmän teoksen ennen seuraavaa tiiliskiveä. :D

    Toivotaan tosiaan, ettei matka TSH:n kanssa tällä kertaa loppuisi kesken. Ja ymmärrän hyvin, että pidät sitä mahtavana, minunkin ongelmani sen kanssa ovat johtuneet muistaakseni aina jostain muusta kuin siitä, että se olisi ollut tylsä. Tänä kesänä on hyvin aikaakin lukea, joten eiköhän tuon lukeminen ole ihan realistinen tavoite. :)

    ------------

    Laura: Kiva että sinäkin olet innostunut Yönäytöksestä, toivottavasti emme joudu pettymään! :) Itse luen kirjan ihan suomeksi, englantini on päässyt huomaamatta sellaiseen rapakuntoon, että kohentaminen pitää aloittaa jostain lyhyemmästä teoksesta..

    Tsemppiä kesän haasteisiin! Toivottavasti ehtisit kiireiltäsi edes vähän rentoutua ja lukea. :)

    VastaaPoista
  4. Minua myös kiinnostaa kovasti nuo Pancolin kirjat, mutta nyt kun alan olla loppusuoralla yhden tiiliskiven kanssa (Ommelten välinen aika, noin 630 sivua) nousi taas kynnys paksuihin kirjoihin hetkeksi, kun on pakko myöntää että olen 150 sivua ennen maalia jo vähän kyllästynyt tuohon kirjaan ja haluaisin jo lukea jotain aivan toista tarinaa... tosin mikä estäisi lukemasta tiiliskiveä vaikka kahdessa erässä, ts. jonkun toisen kirjan välissä ja jatkaa sitten kuin lukisi jatko-osaa... joskus ehkä pitää olla hieman juoni! ;)

    Kesän suunnittelen viettäväni lukien ja koiranpentuja hoitaen, meille on toivottavasti tulossa kaksi pentuetta, yksi cockerspanieleita ja toinen cavaliereja :)

    VastaaPoista
  5. Jane: Ymmärrän hyvin fiiliksesi, itsekin olen nyt Pancolin kolmatta osaa lukiessani kaivannut välillä jo jonkin muun kirjan pariin... Toisaalta Pancolin kirjoissa on se hyvä puoli, että vaikka niissä varsinaisia lukuja ei olekaan, on kolmaskin kirja jaettu esimerkiksi viiteen osaan. Periaatteessa sinun kuvailemasi tapa voisikin toimia, pitäisi hetken taukoa toisia kirjoja lukemalla ja jatkaisi sitten seuraavasta osasta. :)

    Sinulla tuleekin sitten varmasti riittämään vilskettä pentuja hoidellessa! Itsekin olen muutamaan kertaan pentueita hoidellut, ja voi että kun ne ovat ihania (vaikkakin kasvaessaan muuttuvat yleensä pieniksi riiviöiksi) :-)

    VastaaPoista