Tammikuussa palasin pitkän tauon jälkeen takaisin bloggaamisen pariin. Kertoilin alkukuusta, miten vuosi 2016 oli mennyt lukemisen suhteen, ja mitä aioin lukea seuraavaksi. Ilo paluusta kirjoittamisen pariin oli kuitenkin varsin lyhyt, sillä muuta en sitten tammikuun aikana ehtinytkään täällä julkaista. Nyt olen kuitenkin aikeissa ottaa itseäni niskasta kiinni ja palata takaisin oikein kunnolla!
Tammikuuta voisi myös sanoa valmistujaisjuhlien kuukaudeksi. Alkukuusta juhlittiin kahden ystävän valmistujaisia Helsingissä, ja kuun loppupuolella vuorossa olivat omat valmistujaiseni. Periaatteessa valmistuin kandiksi jo joulukuun puolella, mutta fyysiset paperit sain käsiini vasta tammikuun puolessa välissä. Suunnitelmani loppuopintojen suhteen ovat vielä vähän auki, mutta koska luultavasti jatkan vielä graduun ja maisteripapereihin saakka, en juhlinut tällä kertaa suuresti, vaan kävimme yhdessä perheen kanssa syömässä.
Juhlinnan ohella olen yrittänyt ottaa takaisin kaiken sen, mitä en viime vuonna lukemisen suhteen ehtinyt tai jaksanut tehdä. Luin ja kuuntelin tammikuun aikana yhteensä 11 kirjaa, mikä on varsin mainio luku vuoden aloittamiseen.
Lukemista on vauhdittanut Seinäjoen kaupunginkirjaston haaste, josta kirjoitin jo edellisessä postauksessa. Ajattelin, että jos otan näin alkuvuodesta hyvän lähdön haasteen suhteen, ei loppuvuodeksi ole luvassa stressiä siitä, ehdinkö varmasti lukea kaikki 100 kirjaa. Haasteen lisäksi innostuin tammikuussa varailemaan kirjastosta aivan mahdottomasti kirjoja varausmaksujen poistuttua vuodenvaihteessa.
Nämä kirjat luin ja kuuntelin tammikuun aikana:
Tammikuuta voisi myös sanoa valmistujaisjuhlien kuukaudeksi. Alkukuusta juhlittiin kahden ystävän valmistujaisia Helsingissä, ja kuun loppupuolella vuorossa olivat omat valmistujaiseni. Periaatteessa valmistuin kandiksi jo joulukuun puolella, mutta fyysiset paperit sain käsiini vasta tammikuun puolessa välissä. Suunnitelmani loppuopintojen suhteen ovat vielä vähän auki, mutta koska luultavasti jatkan vielä graduun ja maisteripapereihin saakka, en juhlinut tällä kertaa suuresti, vaan kävimme yhdessä perheen kanssa syömässä.
Juhlinnan ohella olen yrittänyt ottaa takaisin kaiken sen, mitä en viime vuonna lukemisen suhteen ehtinyt tai jaksanut tehdä. Luin ja kuuntelin tammikuun aikana yhteensä 11 kirjaa, mikä on varsin mainio luku vuoden aloittamiseen.
Lukemista on vauhdittanut Seinäjoen kaupunginkirjaston haaste, josta kirjoitin jo edellisessä postauksessa. Ajattelin, että jos otan näin alkuvuodesta hyvän lähdön haasteen suhteen, ei loppuvuodeksi ole luvassa stressiä siitä, ehdinkö varmasti lukea kaikki 100 kirjaa. Haasteen lisäksi innostuin tammikuussa varailemaan kirjastosta aivan mahdottomasti kirjoja varausmaksujen poistuttua vuodenvaihteessa.
Nämä kirjat luin ja kuuntelin tammikuun aikana:
1. Sophie Kinsella: Shopaholic to the Rescue
2. Satu Rämö: Islantilainen voittaa aina - Elämää hurmaavien harhojen maassa (e-kirja)
3. Anni Nykänen: Mummo 3
4. Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (äänikirja)
5. Tove Jansson: Taikatalvi (äänikirja)
6. Lena Dunham: Sellainen tyttö
7. John Green, Maureen Johnson & Lauren Myracle: Let It Snow - Kolme talvista rakkaustarinaa (äänikirja)
8. Peter Mayle: Vuosi Provencessa
9. Elsi Hyttinen & Katri Kivilaakso (toim.): Lukemattomat sivut - Kirjallisuuden arkistot käytössä
10. Alexander McCall Smith, Ian Rankin, Irvine Welsh & J. K. Rowling: One City
11. Nicola Yoon: Everything, Everything
Lukulistastani huomaa ainakin sen, että kokeilin tammikuussa ensimmäistä kertaa Bookbeatia, sovellusta, joka tarjoaa kuukausimaksua vastaan e-kirjoja ja äänikirjoja. Ilmaiskokeilun aikana kuuntelin ja luin yhteensä 4 teosta. Luku olisi voinut olla huomattavasti suurempikin, sillä sovelluksen tarjonta on etenkin uutuuskirjojen kohdalla lupaava. Huomasin kuitenkin jälleen kerran, etten vain kokeiluista huolimatta totu e-kirjoihin. Konkreettista kirjaa on edelleen mukavampi lukea, ja e-kirjat tuppaavat jäämään helposti kesken. Äänikirjojen kohdalla ongelma on puolestaan se, että muumikirjoja ja muita helppoja tarinoita pystyn kyllä kuuntelemaan samalla, kun puuhailen muuta. Jos kuitenkin yritin yhtään vaikeampaa romaania, huomasin tunnin jälkeen, etten muistanut tarinasta yhtikäs mitään. Tämän perusteella en siis aio tilaustani jatkaa, vaan pitäydyn edelleen lähinnä konkreettisissa kirjoissa.
Laadultaan tammikuun luetut olivat enimmäkseen hyviä. Kärkeen ylsivät Satu Rämön Islantilainen voittaa aina, sekä Tove Janssonin Taikatalvi. Muumien kanssa harvoin toki mennään vikaan, mutta Taikatalven tarina tauluja nurinpäin järjestelevine esi-isineen hurmasi erityisen paljon - saattaa jopa olla, että siitä tuli uusi lempimuumikirjani. Rämön omaelämäkerrallinen teos sen sijaan sai minut hurjan matkakuumeen valtaan ja antoi samalla todella paljon informaatiota Islannista ja islantilaisista. Minulle selvisi, etten ollut tiennyt maasta ja sen kansalaisista tähän mennessä oikeasti mitään!
Kuukauden pettymyksiin kuului oikeastaan ainoastaan John Greenin, Maureen Johsonin ja Lauren Myraclen Let It Snow. Joulunaikaan sijoittuvat kolme tarinaa olisivat ehkä ihastuttaneet kymmenen vuotta nuorempaa itseäni. Nyt huomasin kuitenkin lähinnä ärsyyntyväni teini-ikäisten hahmojen hätiköidyistä ja epäuskottavista päätöksistä ja ylipäätään tapahtumaköyhistä tarinoista, jotka olivat kaikki toistensa kaltaisia. Kuukauden toisesta nuortenkirjasta, Nicola Yoonin Everything, Everything -romaanista, pidin sen sijaan enemmän. Kirjan ensimmäinen puolikas on aika tavanomainen, mutta hauskat kuvitukset pelastavat paljon. Tarinan paras osuus alkaa mielestäni loppuvaiheen käänteestä, joka yllätti minut aivan täysin. En ainakaan muista, että olisin milloinkaan aikaisemmin lukenut mitään samanlaista.
Laadultaan tammikuun luetut olivat enimmäkseen hyviä. Kärkeen ylsivät Satu Rämön Islantilainen voittaa aina, sekä Tove Janssonin Taikatalvi. Muumien kanssa harvoin toki mennään vikaan, mutta Taikatalven tarina tauluja nurinpäin järjestelevine esi-isineen hurmasi erityisen paljon - saattaa jopa olla, että siitä tuli uusi lempimuumikirjani. Rämön omaelämäkerrallinen teos sen sijaan sai minut hurjan matkakuumeen valtaan ja antoi samalla todella paljon informaatiota Islannista ja islantilaisista. Minulle selvisi, etten ollut tiennyt maasta ja sen kansalaisista tähän mennessä oikeasti mitään!
Kuukauden pettymyksiin kuului oikeastaan ainoastaan John Greenin, Maureen Johsonin ja Lauren Myraclen Let It Snow. Joulunaikaan sijoittuvat kolme tarinaa olisivat ehkä ihastuttaneet kymmenen vuotta nuorempaa itseäni. Nyt huomasin kuitenkin lähinnä ärsyyntyväni teini-ikäisten hahmojen hätiköidyistä ja epäuskottavista päätöksistä ja ylipäätään tapahtumaköyhistä tarinoista, jotka olivat kaikki toistensa kaltaisia. Kuukauden toisesta nuortenkirjasta, Nicola Yoonin Everything, Everything -romaanista, pidin sen sijaan enemmän. Kirjan ensimmäinen puolikas on aika tavanomainen, mutta hauskat kuvitukset pelastavat paljon. Tarinan paras osuus alkaa mielestäni loppuvaiheen käänteestä, joka yllätti minut aivan täysin. En ainakaan muista, että olisin milloinkaan aikaisemmin lukenut mitään samanlaista.
Helmikuussa pitäisi sen sijaan keskittyä ainejärjestötoimiin ja tentteihin. Jos jätetään tenttikirjat laskuista, niin haluaisin lukea tällä hetkellä paljon matkailuun liittyviä kirjoja. Rämön teoksen lisäksi Peter Maylen Vuosi Provencessa -kirja kasvatti jälleen intoa lähteä maailmalle - tai ainakin lukea kirjan jatko-osat. Maylen teoksesta kirjoittelenkin seuraavassa postauksessa lisää.
Minäkin pidin kovasti Islantilainen voittaa aina -kirjasta (taidettiinkin tästä jo vaihtaa muutama sana Twitterissä...?) ja Let It Snow oli järjetön pettymys! Minä kiinnostuin tuosta Yoonin kirjan aiheesta ja aion sen lukea nyt keväällä :)
VastaaPoistaKiva, että olet takaisin ja hurja lukuvauhti sulla!
Kiitos, nyt todella tuntuukin siltä, että bloggausinto on viimein palailemassa kunnolla! Itsekin hämmästelin lukutahtiani, mutta eihän siinä mitään, pitää lukea silloin, kun luetuttaa (ensi kuussa asia voi taas olla jo ihan eri :D).
PoistaJep, niinhän me taidettiin tehdä! Katsotaan, kumpi onnistuu lopulta varaamaan ensimmäisenä lentoliput Islantiin, haha. Let It Snow ei tosiaan vakuuttanut yhtään, mutta Yoonin teosta uskallan sen sijaan suositella, toivottavasti tulet tykkäämään siitä. :)