Jos George Orwellia olisi ollut uskominen, tuntemamme maailma olisi näyttänyt aivan erilaiselta 80-luvulla. Teos Vuonna 1984 esittelee meille kaikinpuolin järjestäytyneen ja kylmän Lontoon, jossa "VAPAUS ON ORJUUTTA" ja jopa poikkeavat ajatukset rangaistavia.
Kyseessä on tottakai dystopia, fiktiivinen tarina tulevaisuuden maailmasta, mutta eivät sen elementit ole kuitenkaan niin kaukana todellisuudesta kuin voisi kuvitella. Kirja ilmestyi 1949, vain joitain vuosia toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Siitä hehkuu varmasti kyseiselle ajalle ominaista pelkoa ja epävarmuutta, mutta toisaalta tarkkasilmäinen saattaa löytää yhtymäkohtia vielä nykyaikakaudeltakin.
Orwellin teos on ahdistava kuvaus yhteiskunnasta, joka on menettänyt vapautensa. Sananvapaus on tuntematon asia, kaikki mitä teet tai sanot on tarkoitettu ainoastaan Puolueen vallan vahvistamiseksi. Historiaa poistetaan ja muunnetaan, kieliä uudistetaan ja lapsia koulutetaan tunnistamaan vakoojia, jotta mikään ei tahraisi Puolueen puhdasta imagoa.
Kirjan päähenkilö, Winston Smith, on kapinallinen. Hän tuntuu olevan ainoa, joka pystyy vielä kutsumaan ajatuksiaan omikseen. Silti hän pitää yllä suojakuorta, teeskentee samanlaista ihmisrobottia kuin muut, jottei Puolueen tunnuksen, ISON VELJEN, valvovat silmät kohdistuisi häneen. Jos Puolue pääsee jäljillesi, ei sinua välttämättä muutamien minuuttien kuluttua ole enää olemassa. Tai ole koskaan ollutkaan.
Kaiken poliittisen kamppailun keskellä syntyy yllättäen myös rakkaus ja toivo paremmasta tulevaisuudesta. Winston Smith saa kirjelapun vieraalta naiselta, joka tunnustaa rakkautensa hänelle. Kohtaaminen naisen kanssa avaa Winstonille hetkeksi salaisen maailman piilossa Puolueelta ja hän alkaa tosissaan miettiä, voisiko heitä kapinallisia olla enemmänkin.
Kyseessä on tottakai dystopia, fiktiivinen tarina tulevaisuuden maailmasta, mutta eivät sen elementit ole kuitenkaan niin kaukana todellisuudesta kuin voisi kuvitella. Kirja ilmestyi 1949, vain joitain vuosia toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Siitä hehkuu varmasti kyseiselle ajalle ominaista pelkoa ja epävarmuutta, mutta toisaalta tarkkasilmäinen saattaa löytää yhtymäkohtia vielä nykyaikakaudeltakin.
Orwellin teos on ahdistava kuvaus yhteiskunnasta, joka on menettänyt vapautensa. Sananvapaus on tuntematon asia, kaikki mitä teet tai sanot on tarkoitettu ainoastaan Puolueen vallan vahvistamiseksi. Historiaa poistetaan ja muunnetaan, kieliä uudistetaan ja lapsia koulutetaan tunnistamaan vakoojia, jotta mikään ei tahraisi Puolueen puhdasta imagoa.
Kirjan päähenkilö, Winston Smith, on kapinallinen. Hän tuntuu olevan ainoa, joka pystyy vielä kutsumaan ajatuksiaan omikseen. Silti hän pitää yllä suojakuorta, teeskentee samanlaista ihmisrobottia kuin muut, jottei Puolueen tunnuksen, ISON VELJEN, valvovat silmät kohdistuisi häneen. Jos Puolue pääsee jäljillesi, ei sinua välttämättä muutamien minuuttien kuluttua ole enää olemassa. Tai ole koskaan ollutkaan.
Kaiken poliittisen kamppailun keskellä syntyy yllättäen myös rakkaus ja toivo paremmasta tulevaisuudesta. Winston Smith saa kirjelapun vieraalta naiselta, joka tunnustaa rakkautensa hänelle. Kohtaaminen naisen kanssa avaa Winstonille hetkeksi salaisen maailman piilossa Puolueelta ja hän alkaa tosissaan miettiä, voisiko heitä kapinallisia olla enemmänkin.
Vuonna 1984 taisi ainakin vähän järisyttää maailmaani. Orwellin kuvaus ei ole rönsyilevää, vaan pikemminkin hyvin vähäeleistä. Siitä huolimatta hän luo eheän, pikkutarkan illuusion tulevaisuuden maailmasta, jonka ihmisille pelko minuuden menettämisestä on jokapäiväistä. Minä elin hahmojen mukana lamaantuneisuuden aikaa ja sukelsin herkullisiin selostuksiin uuskielen sanoista ja korjatuista historiallisista uutisista. Siinä missä hahmot kuitenkin taantuvat vähä vähältä kohti Puolueen orjuutta, minussa heräsi vahva kritiikki tällaista maailmaa kohtaan. Se on varmasti yksi teoksen tarkoituksistakin.
Vuonna 1984 on klassikon asemansa ansainnut. Se on taidokas oman aikansa pelkoja ja tuntematonta tulevaisuutta yhdistävä kuvaus, jossa yksilö on voimaton suuren koneiston edessä. Teoksen esittämien kauhuskenaarioiden jälkeen voin hyvillä mielin iloita siitä, että olen vapaa esimerkiksi lukemaan mitä haluan.
★★★★★
George Orwell: Vuonna 1984 (alkup. Nineteen Eighty-Four, 1949)
Suomentanut: Oiva Talvitie
WSOY, 1981
340s.
Tämä oli kyllä hieno ja nykyihmistäkin yllättävän paljon koskettava.
VastaaPoistaTotta puhut. Mielestäni tämä on yksi hienoimmista esimerkeistä siitä, kuinka jotkut aiheet ja teokset kestävät aikaa ja koskettavat vielä vuosikymmentenkin jälkeen. :)
VastaaPoistaKiitos arviostasi! Luen juuri nyt Murakamin IQ84, joka on kunnianosoitus tälle teokselle. Täytyy laittaa kirjastosta varaukseen, arviosi jälkeen tämän lukeminen kiinnostaa vielä enemmän :)
VastaaPoistaTämä kirja kiinnostaisi ehdottomasti lukea, joten oli kiinnostavaa lukea arviosi tästä! :)
VastaaPoistaKiitoksia paljon, Jenni ja tohveli, mukavista sanoistanne! :-) Odotan puolestaan mielenkiinnolla teidän arvioitanne tästä teoksesta.
VastaaPoistaMinulle tämä on niitä kirjoja, joiden lukemista olen harkinnut varmaan 7 vuotta, mutta en vain ole saanut tartutuksi. Ehkä tänä vuonna?!
VastaaPoistaLuepa ihmeessä, Katri! Veikkaan, että voisit tästä pitääkin. :-)
VastaaPoista