Kirjan alku on oikeasti hyvä, vaikkei sekään ehkä osunut minuun niin kovasti kuin olisin toivonut. Siinä kuitenkin väreilee vielä tietynlainen jännitys ja hämmennys, kun kuvataan, kuinka pikku-Ursula ensin kuolee syntyessään ja sitten taas selviää hengissä. Kuinka hän hukkuu aaltoihin rannalla leikkiessään ja toisaalta taas ei. Kirja on täynnä uudelleensyntymisiä ja toisia mahdollisuuksia. Monet muutkin ovat kehuneet kirjailijaa siitä, kuinka hän onnistuu pitämään langat taitavasti käsissään, eikä sekoa juonenkäänteissään (katso viimeisimpien arvostelijoiden joukosta esim. Annami). Kirjailija onkin taitava, mutta minä menin lukijana sekaisin. Varsinkin kun luin kirjaa englanniksi, mikä tämän kirjan kohdalla osoittautui vääräksi valinnaksi. Jouduin useaan otteeseen kääntelemään sivuja taaksepäin ja miettimään, tunsiko Ursula tätä henkilöä nyt tässä elämässä vai ei.
Suurimmaksi ongelmaksi minulle muodostui kirjan loppupuolisko, jossa Ursula on aikuinen keskellä maailmansotaa. Minä olen aikaisemmin pitänyt paljon maailmansotien kuvauksesta, ne olivat jo koulussa yksiä mielenkiintoisimpia aiheita historian tunneilla. Ehkä olen lukenut niitä liikaa tai sitten nykyään vain on todella paljon maailmansotiin keskittyviä kuvauksia, sillä minä tylsistyin näissä kohdin. Siinä missä Ursula hahmona on lapsena mielenkiintoinen ja samaistuttava, ja hänen perheensä tutustumisen arvoinen, ei minua enää sodankäynnin yhteydessä jaksanut kiinnostaa hahmot tai se, mitä heille tapahtuu. Enkä usko, että sellaista kirjaa, jossa on yhdentekevää, mitä päähenkilölle tapahtuu, kannattaa taistella loppuun saakka. Siksi minä jätän kirjan kesken sivulle 473 (yhteensä sivuja on kirjassa 622).
Hyvää tässä kesken jäämisessä on sentään se, että pääsen Goodreads-haastetta taas vähän eteenpäin. Kirja sijoittuu kohtaan 50. A book you started but never finished.
Kate Atkinson: Life After Life
Black Swan, 2014
622s.
Tämä ei ollut minunkaan viime vuoden suosikkejani (no, yhdeksänneksi parhain, mutta moni muu kirja meni edelle) ja minuakin toisinaan väsyttää maailmansotien ajan kuvaaminen kirjallisuudessa, joten ymmärrän, ettet jaksanut kirjaa loppuun asti! Ja jos hahmot eivät vain kiinnosta tai kosketa millään tasolla, niin koko kirjan lukeminen tuntuu useimmiten turhalta.
VastaaPoistaHyvä, etten ole ainoa, jota maailmansotien kuvaaminen välillä väsyttää! Aikaisemmin en ole oikeastaan edes pistänyt merkille koko asiaa, mutta tämän kirjan myötä aloin ymmärtää, kuinka paljon maailmansodista onkaan kaunokirjallisuudessa(kin) kirjoitettu. Ehkä nyt onkin aika kokeilla jotain muuta aikaa. :)
PoistaTotta, lukeminen todella tuntui turhalta tämän kirjan kohdalla, vaikkei sivuja enää ihan niin hirveästi olisikaan ollut jäljellä. Kun Ursulaa kuitenkin seurataan kirjassa eniten, enkä hänestä enää piitannut, ei jatkamisessa tosiaan ollut oikein järkeä.
Ihanaa Tiina. Minusta tämä oli ihan ok, mutta ei mitenkään niin ihmeelllisen erinomainen kuin suunnilleen kaikkien muiden bloggareiden mielestä. Tuo perusjuttu, että jos jotain olisi/ei olisi tapahtunut, niin miten asiat sitten olisi menneet - en näe siinä mitään uutuudenviehätystä ja siksi olen ollut oikeasti kummissani, miten porukka on tästä teoksesta haltioitunut niin suuresti.
VastaaPoistaItselle tuo kirjan rakenne tuntui vielä alussa kohtalaisen tuoreelta, mutta kun näitä kuolemia/uudelleensyntymisiä oli nähty jo useita, ei sekään oikein jaksanut ylläpitää kiinnostustani. Omasta mielestäni on vähän harmi, että kirja tuntuu ratsastavan tuolla yhdellä erikoisuudella, joka ei tosiaan minua saanut edes jaksamaan loppuun saakka. :/
PoistaTuosta Nenäpäivästä piti tulla vielä sanomaan, että minua se puhuttu ja ravistutti. Hurja tematiikka, en kokenut tylsää hetkeä. En sinne päinkään. Näin ne kirjamaun tiet ovat kiemuraisia.
PoistaNo niin näköjään ovat, ja hyvä niin. :) Eriävistä mielipiteistä ne antoisimmat keskustelut usein tuppaavatkin syntymään.
PoistaMinä kans olen jättänyt lukuhistoriani aikana vain yhden kirjan kesken, ja se oli muutama vuosi sitten finlandia-palkinnon saanut Nenäpäivä. Vaikka aiheella olisi ollut kaikki hyvät ainekset hyvään tarinaan, oli se kuitenkin niin pitkäveteinen että lukeminen oli pakko jättää puoleen väliin. Mutta onneksi hyviä kirjoja on maailma pullollaan ��
VastaaPoistaJa kiva blogi tämä, oon löytänyt tämän ansiosta jo monta kirjaa mitkä pitää ehdottomasti myös lukea! ��
Itse en ole Nenäpäivää lukenut, mutta nyt ainakin tuntuu siltä, ettei se ihan lukulistan kärkeen mene! Niinhän se on, että maailmassa on niin paljon loistavia teoksia, ettei kannata tuhlata energiaansa sellaisiin, joista ei pidä. :)
PoistaVoi kiitos, tuo oli mukava kuulla! :) Toivottavasti tulet jatkossakin löytämään täältä itseäsi kiinnostavia kirjoja.
Minä ihan tykkäsin, vaikka jäikin omassa Globalia-äänestyksessäni kolmannelle sijalle. Mutta kyllä se pisin sotaosuus siinä huonoin kohta oli, ei sitä käy kieltäminen. Kokonaisuus jäi silti omassa lukukokemuksessani plussan puolelle.
VastaaPoistaJa apua, olen juuri lukemassa tuota Nenäpäivää ja olen nyt alkanut toivoa että ei mentäisi enää ihan näin yksityiskohtaisella jaarittelulla vaan laitettaisiin vähän actionia kehiin, anonyymin kommentin perusteella ei taida sitä actionia olla luvassa...
Nyt alkoi vähän mietityttää, että olisikohan ihan loppu ollut sitten enemmän mieleeni, jos olisin vain jaksanut tuon pitkän kohdan yli..? No, toisaalta, minulla oli vaikeuksia vähän koko kirjan kanssa, että tuskinpa loppu olisi sitä enää miksikään muuttanut. Mutta mukava kuulla, että lukukokemus oli sinulle positiivinen! Näin jotkut teokset näköjään jakavat mielipiteitä. :)
PoistaVoi ei, tuo Nenäpäivä alkaa kyllä kuulostaa siltä, että taidan pysytellä siitä kaukana. :D Muutkaan saman kirjailijan kirjat eivät ole herättäneet itsessäni mitään kiinnostusta, joten ehkä hän ei vain ole minun juttuni.
Pitkälle kuitenkin jaksoit, ennen kuin jätit kirjan kesken. :) Minua tämä romaani kyllä kiinnostaa ylistävien postauksien vuoksi, mutta saapa nähdä, tuleeko kuitenkaan luettua. Joka tapauksessa on kiinnostavaa aina kuulla erilaisia mielipiteitä.
VastaaPoistaHeh, sisulla sitä kyllä tuohon saakka päästiin, täytyy myöntää. :) En haluaisi jättää kirjoja kesken, varsinkaan jos ne ovat vielä omia eivätkä kirjaston, ja toisekseen etsin sitä kohtaa, jossa olisin ymmärtänyt muiden bloggaajien tavoin kirjan hienouden. Mutta sitä ei sitten oikein löytynyt.
PoistaEriävät mielipiteet ovat todellakin hyvästä! Kiinnostavaa, kuinka paljon eri tulkintoja ja tunteita sama teos voikaan herättää. :)
Minäkään en ihastunut tähän täysin. Pidin kyllä, mutta alku tökki, jossain kohtaan mielenkiintoni herpaantui kokonaan ja tarinat menivät sekaisin. Mutta kirjassa oli kuitenkin ne juttunsa, joista lopulta pidin enemmän. Mutta kirjan jälkeen oli olo, että luki jotain ihan hyvää, mutta ei sen ihmeellisempää.
VastaaPoistaEnnen tätä bloggausta tuntui siltä, että kaikki muut pitivät tästä kirjasta hirveästi, mutta nyt näyttää siltä, että onhan niitä muitakin, jotka eivät kirjan viehätystä täysin ymmärtäneet. Olen samaa mieltä kanssasi tuosta mielenkiinnon herpaantumisesta ja tarinoiden sekaisin menemisestä, mutta alkupuolisko oli taas itselleni enemmän mieleen kuin muu osa. :)
PoistaMinulle tämä oli viime vuoden paras ulkomainen kirja. Tuo sinun kantesi kiehtoi minua paljon enemmän. Jos olisi lukenut tuon englanniksi, niin se olisi jäänyt top 20 ulkopuolelle. Tuskin olisin lukenut edes loppuun. Tarvitsin tuohon ehdottomasti suomen, vaikka luen kevyttä englanniksi.
VastaaPoistaSen sijaan Nenäpäivästä. Viime vuonna luin kotimaista, sillä minulla ei ollut tuosta kirjallisuuden kentästä mitään käsitystä. Luovutin suosiolla Nenäpäivät. Tänä vuonna luen paljon vähemmän ja käännöksiä suosien.
Tuosta kansiasiasta olen täysin samaa mieltä kanssasi! Tuo englanninkielinen painos on todella kaunis, mutta suomenkielinen on jotenkin häiritsevä ja... melkeinpä ruma, jos näin saa sanoa. Mutta kuten totesit tuosta kielestä, oli se varmaan yksi merkittävä tekijä siinä, miksi lukeminen oli niin takkuista. Ehkä erikoinen rakenne vaatisi vielä omaani paremman kielitaidon, jotta tarinoiden yhteyksien ymmärtäminen olisi helpompaa.
PoistaItsekin luen todella vähän kotimaista kirjallisuutta, mutta haluaisin sitä asiaa kyllä parantaa. Varsinkin parin kuukauden takainen Finlandia-voittaja kiinnostaisi. Nenäpäivästä on tullut kyllä nyt niin paljon huonoa palautetta, että sen lukeminen saa minulta jäädä. :D
Mukavaa lukea sinunkin kokemuksiasi tästä kirjasta, joka on ollut niin kehuttu. Luin kirjan lopulta vain parin päivän aikana, joten edeltävät tapahtumat olivat koko ajan hyvässä muistissa. Silti välillä pysähdyin ihmettelemään, miten tämä nyt näin on, kun jokin oli ristiriidassa muistikuvieni kanssa. Sitten tajusin, että Ursulallehan kävikin jokin juttu edellisessä eikä juuri menossa olevassa elämässä. Kirjan kulkua ei ollut kaikkein helpoin seurata, mutta minulle se antoi silti paljon.
VastaaPoistaEi ollut helpoin seurata, ei. :) Tuo sinun tapasi olisikin varmasti ollut kaikkein paras, jotta olisi pysynyt tapahtumissa kunnolla perässä, mutta itse koin kirjan niin raskaaksi, ettei muutamassa päivässä lukeminen olisi millään onnistunut. Mukavaa kuitenkin, että sinä sait tästä paljon irti. :)
PoistaMielestäni tämä kirja, vaikka yksi viime vuoden parhaita lukemiani kirjoja olikin, lässähtää lopussa. Luin itse suomeksi, niin en osaa sanoa tarkkaan, lopahtiko sinulla into samassa kohdassa kuin minulla, mutta itsekin huomasin, että jouduin pakottamaan itseni lukemaan kirjan loppuun enkä oikeastaan muista tarkkaan, miten se loppuu. Kirjassa ei mielestäni ole yhtä selkeää loppuratkaisua. Se vain... loppuu.
VastaaPoistaSamoilla fiiliksillä mennään, vaikken tosiaan tuonne loppuun päässytkään. Tässä kirjassa tulee mielestäni aika selkeästi esiin, ettei se ole kauttaaltaan tasaisen hyvä. Mikä on sinänsä harmi, sillä alkupuoliskossa olisi mielestäni ollut paljonkin potentiaalia. :/
Poista