Sivut

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Petteri Hannila: Kaukamoinen


Kuva sekä lisää tietoa kirjasta löytyy täältä: http://www.kaukamoinen.fi/

Suomalainen fantasiakirjallisuus ei välttämättä ole lajityyppi, josta ensimmäisenä valitsisin kirjan luettavakseni. Koska haluan kuitenkin päästä eroon ennakkoluuloistani tietynlaista kirjallisuutta kohtaan ja tutustua muutenkin enemmän kotimaisiin teoksiin ja kirjailijoihin, olin iloinen saadessani luettavakseni Petteri Hannilan fantasiateoksen Kaukamoinen.

Hannilan teos kertoo Kainun kansaan kuuluvasta Vierrasta, mustatukkaisesta omantienkulkijasta, jota Kaukamoiseksikin kutsutaan. Tarina alkaa Vierran ja tämän samanikäisen serkun aikuistumisriitistä, jossa punnitaan kummankin nuoren naisen valmius aikuisten heimolaisten joukkoon astumisesta Ensimmäisen Äidin edessä. Ensimmäisen Äidin tapaamisesta lähtien Vierran elämä tuntuu etenevän epäonnisesta tapahtumasta toiseen, mutta vaikka vuodet tulevat vastaan rankkoina, ei sinnikäs päähenkilö anna periksi.

Teoksen alkupuolella tarina etenee mielestäni vähän hitaanpuoleisesti, ja joudun myös yhtymään Morren lausahduksiin kerrontatyylin naiiviudesta, joka välillä tuntuu aliarvioivan aikuista lukijaansa. Lukemisen edetessä juoni kuitenkin tempaa mukaansa, eikä pikkuvirheillä ole enää suurta merkitystä. Osa tapahtumista esitetään hyvin raakoina, melkein eläimellisinä, mutta mielestäni ne ovat mielenkiintoinen sekä luultavasti varsin todenmukainen lisä tarinaan.

Luin teoksen e-kirjana, joka on minulle aivan uusi tuttavuus. En kuitenkaan omista varsinaista lukulaitetta, vaan jouduin sen vuoksi lukemaan kirjan kannettavan tietokoneen näytöltä, mikä ei ollut paras valinta tehtävään. Siksi  lukeminen edistyi hitaasti ja väsyin siihen nopeasti. Aion varmasti kokeilla e-kirjoja uudelleenkin, seuraavalla kerralla vain paremmalla laitteella.

Loppujen lopuksi yllätyin Kaukamoisesta positiivisesti. Kalevalamittaisia runoja ja muita vanhoja kansanperinteitä, mutta myös jännittäviä seikkailuja sisältävä kokonaisuus on hallittu ja pysyy kasassa kiitettävästi. Teos todisti minulle, ettei aina kannata pysyä omien tuttujen rajojensa sisällä, vaan tarttua ennakkoluulottomasti myös vieraiden genrejen edustajiin. Vierran elämästä on ilmeisesti tulossa myös jatkoa, enkä laittaisi ollenkaan pahakseni, jos pääsisin lukemaan siitä lisääkin.

*

Petteri Hannila: Kaukamoinen
Omakustanne, 2013
E-kirja, 117s.
Saatu arvostelukappaleena.

4 kommenttia:

  1. Minäkin tykästyin tähän ennakkoluuloistani huolimatta kovasti!

    VastaaPoista
  2. Kannattaa siis useamminkin ilmeisesti tarttua tuntemattomiin teoksiin ja lajityyppeihin! :)

    VastaaPoista
  3. Minua hieman arvelutti etukäteen tuo kalevalainen runomitta, mutta onneksi sain ohittaa ennakkoluuloni turhina :) Hieno tarina, vaikka kompastuskohtia löytyikin.

    VastaaPoista
  4. Minua arvelutti myös, en nimittäin Kalevalaan ole ala-asteen jälkeen koskenut. :D Kompastuksia löytyi kyllä, mutta kaiken kaikkiaan iloinen yllätys. :)

    VastaaPoista