Top Ten Sunday: Kirjamuistoja

Olin viime viikonloppuna niin poikki, että annoin itselleni luvan pitää tauon kaikesta kirjoihin ja kirjoittamiseen liittyvästä - blogi mukaan lukien. Top Ten Sunday ei siis totuttuun tapaan ilmestynyt viime sunnuntaina ollenkaan, mutta tällä viikolla olen onneksi saanut palautettua itseni ruotuun, ja listakin ilmestyy ajallaan.

Kuva on napsaistu kännykällä muutama päivä sitten Aurajoen rannasta. Päivä oli ihanan keväinen, nahkatakilla ja neuleella tuli melkein hiki. Tämänkertainen lista ei periaatteessa liity kevääseen mitenkään, mutta kuvan kaltaiset kevätpäivät tuovat minulle mieleen lämpimiä muistoja kirjoista vuosien varrelta. Niistä koostuukin tämän päivän Top Ten Sunday.

 1. Lukemaan oppiminen

Lukemaan opettelu oli minun kohdallani rehellisesti sanottuna tuskaa, mitä ei välttämättä heti uskoisi. Kyllä siinä tuli muutamaan kertaan itkettyä itkut ja kiristeltyä hampaita aapisen äärellä, ennen kuin hieroglyfisistä kirjaimista alkoi muodostua ymmärrettäviä sanoja. Opin lukemaan vasta ensimmäisen luokan puolessa välissä, mutta oppiminen on kyllä sen jälkeen palkinnut ruhtinaallisesti kaiken työn. Siltä tieltä ei olekaan ollut paluuta.

2. Viikoittaiset käynnit kirjastossa

Kävin lapsena lähikirjastossamme viikoittain, ellen useamminkin. Joka kerta sieltä oli myös pakko lainata mukaan ainakin kymmenen kirjaa niiden edellisten - luettujen, tottakai - tilalle. Suosikkejani olivat moniosaiset sarjat, kuten Neiti Etsivä.

3. Keskittyminen ainoastaan lukemiseen ja kirjan esittelemään maailmaan

On ihmeellistä, kuinka pystyin lapsena keskittymään kirjojen maailmaan niin, etten yleensä tajunnut ympäröivästä maailmasta mitään. Luin esimerkiksi poikkeuksetta automatkoilla, enkä siitä syystä osannut neuvoa serkuille tietä mökillemme. Enhän ollut katsellut maisemia, vaan kirjan tekstiä.

Toinen hyvä esimerkki keskittymisestäni on se, kun olin vuosia sitten kavereideni kanssa kirjastossa. Kaverit melusivat ja kirjastonhoitaja oli tullut pöytämme viereen valittamaan heille. Itse en ollut tietoinen koko kirjastonhoitojan käynnistä, sillä olin lukenut autuaana kirjaa.

4. Kirjakaupoissa kiertely
Kirjakaupoissa kiertely on minusta jotenkin taianomaista. Niin monta kirjaa, jotka vain odottavat ostamistaan ja lukemistaan. Onneksi kirjakauppojen taika on säilynyt vuosien ja kovan käytön jälkeenkin.

5. Uuden lempikirjan löytäminen
Uuden lempikirjan löytäminen on palkitsevaa. On erityisen ihana uppoutua kirjaan, jonka ensimmäiset lauseet tuntuvat jo omilta. Lempikirjan muisto myös säilyy mielessä vielä pitkään lukemisen jälkeen, ja sen pariin jaksaa luultavasti palata uudestaankin.

Ensimmäisiä lempikirjojani taisivat olla erilaiset kuvakirjat, kuten Puppe. Viimeisimpiä löytämiäni lempikirjoja ovat puolestaan olleet George Orwellin Vuonna 1984 ja Haruki Murakamin 1Q84.

6. Lapsena äidin ja isän ääneen lukeminen

Vanhemmat tapasivat lukea minulle ja veljelleni tarinoita useana iltana viikossa. Näistä tuokioista onkin varmaan osaksi lähtöisin syvä kiinnostukseni kirjallisuuteen. Mieleeni on jäänyt ainakin Hans Christian Andersenin ihastuttavat sadut.

7. Paljon vapaa-aikaa kulutettavaksi kirjojen kanssa

Lapsena oli pitkä kesäloma aikaa syventyä lukemiseen. Teimme jopa viikon tai kahden mittaisia mökkireissuja, jotka tuntuivat siihen aikaan minusta varsin tylsiltä, mutta kunhan sain eteeni pinon kirjoja, pysyin hiljaa ja onnellisena.

Kyllä näin vähän vanhempanakin sitä varmasti löytäisi edes jonkin verran aikaa lukemiselle joka päivä. Tuntuu vain, että aina on jokin kiireellisempi asia kesken tai pitää tarkistaa instagramit, sähköpostit ja facebookit. Ehkä tulevana kesälomana hautaudun jonnekin maaseudulle ainoastaan kirjat mukanani.

8. Kirjablogin perustaminen
Blogin perustaminen ei sinänsä ollut mikään yhtäkkinen päähänpisto, vaan olin miettinyt sitä jo useamman vuoden. Aluksi mietin lifestyleblogia ynnä muuta, mutta ajatus kirjablogista kypsyi muiden kirjaharrastajien aiheuttaman kuumeen myötä, sekä siksi, että kirjojen ja kirjoittamisen parissa olen kuin kotonani.

9. Vuorovaikutus
Yksi blogin parhaimpia puolia on vuorovaikutus muiden kirjabloggaajien ja lukemista harrastavien kanssa. Kanssabloggaajat tsemppaavat, sekä jakavat mielellään uusia ja mielenkiintoisia kirjasuosituksia. Voi olla, ettei bloggaaminen olisi edes yhtä mielekästä, ellei kirjabloggaajien yhteisö olisi niin tiivis, ystävällinen ja kuitenkin avoin uusillekin bloggaajille.

10. Kirjallisuuden alan opiskelupaikka
Opiskelupaikan saaminen oli minulle todella iso asia ja ikään kuin antoi viimeisen silauksen vakavalle kirjaharrastukselleni. Olin pitänyt muutamia välivuosia ja takaraivossa kyti jo pieni pelko siitä, etten tule koskaan saamaan opiskelupaikkaa, mutta kovan työn tuloksena pääsin kuitenkin yliopistoon. Opiskelua on kohta ensimmäinen vuosi takana, ja vaikka täytyy myöntää että välillä on ollut raskasta, en kuitenkaan voisi olla onnellisempi. Tätähän minä olen halunnut ihan pienestä asti.